Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
on se mitta, minkä mukaan puitten korkeus määrätään.
Tulen päätettyä tuhotyönsä, ryhtyy tuuli työhön,
pakoit-taen metsärajaa siirtymään, ja uusille, ennen suojatuille
metsäalueille valmistetaan perikatoa. Kun ihminenkin vielä
tulee tuhoamaan ja kaatamaan, siellä missä hänen olisi
pitänyt hoitaa ja säästää, niin mennään hyvää kyytiä
alaspäin, ja sitä nopeammin kuta enemmän asukkaat
lisääntyvät. Polttoaineiden puute on myöskin tuntuva
muutamissa paikoin koivuvyöhykkeessä.
Joka matkallani Lapissa olen tuntenut painostavaa
tunnetta. Ikäänkuin painajaisena on ajatus tunkeutunut
mieleeni. Miten tämä tulee päättymään ja kuinka kau’as
asutuille seuduille sallitaan metsärajan siirtyä, ennenkuin
ryhdytään voimallisempiin toimenpiteisiin taikka
toimitetaan ainakin tarkkoja tutkimuksia. Omasta puolestani
täytyy minun vastata kysymykseen suojametsäin
tarpeellisuudesta pohjois-Suomessa myöntävästi, sekä luulen, että on
pian ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos mieli säilyttää pohjoiset
alueet asuttuina.
Mutta minkälainen on asian laita muissa osissa
Suomea? Meillä kun ei ole täysin todistuskelpoista
kokemusta omasta maasta, missä metsien puute vasta
tulevaisuudessa tulee täysin tuntuvaksi, lienee parasta käyttää
hyväkseen toisten maitten kokemusta. Venäjällä, Pietarin
tiedeakademian v. 1875 asettaman valiokunnan
lausunnossa sanotaan, että etelä-Venäjällä, seuduilla, jonne aro
nyt on levinnyt, noin 200 vuotta sitten löytyi isoja
metsikköjä, mutta näitten hävittyä täytyi asukasten veden
puutteesta siirtyä vuorilta alhaisiin ja riittämättömiin laaksoihin
pelastuaksensa janoon kuolemasta. Tästä syystä ovat
myöskin Volgan ja Dnjepr’in jokialueet hiekoittuneet ja
muuttuneet, sillä välin kuin kevät-tulvan sekä kiivaus että
korkeus on lisääntynyt. Saksassa ovat satavuotiset
tutkimukset myöskin johtaneet samaan tulokseen. Tanskassa on
myöskin 1870 vuosiluvulla asetettu valiokunta tullut siihen
päätökseen, että vesimäärä joissa oli paljoa suurempi kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
