Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
52
Tanska vielä oli isojen metsien peitossa, kuin mitä se nyt
on, minkä saattaa päättää siitäkin, että joet, jotka nyt ovat
melkein kuivuneet, näyttävät merkkiä siitä, että ovat
ku-lettaneet isojakin vesimääriä.
Tästä käynee selville, että metsän häviö vähentää
järvien ja jokien keski-vesimäärää mutta kohottaa
vesimäärän joissa keväisin, s. t. s. vaikuttaa kevät-tulvain
syntymistä. Ainoa tiedemies joka, tietääkseni, maassamme 011
omistanut tälle asialle suurempaa huomiota, 011 professori
Theodor Homén.
Hän kirjoittaa, että v. 17-11 löytyy jokseenkin
tarkkoja, sekä v. 1847 aivan tarkkoja muistiinpanoja Saimaan
vesimäärästä, ja niistä käy selville, että vesi nousemistaan
011 noussut, sekä ettei mikään vesitulva vedä vertoja sille,
mikä tapahtui vuosina 185)8 ia 1899, ja että, paitsi muita
vaikuttimia, viime vuosina tapahtunut esteetön
metsänhakkuu, suuressa määrin on myötävaikuttanut siihen. Hän
sanoo kokemuksen keski-Euroopasta osoittavan, että sitä
mukaa kuin viljelykset ovat metsien kustannuksella
lisääntyneet, sitä mukaa on myös vesistöjen keski- ja
alin-vesimäärä vähentynyt, mutta jokien vesimäärä enentynyt.
.los siis maanviljelijät isojen vesistöjen ja jokien
rantamilla, joita maassamme löytyy niin runsaasti tahtovat
välttää tuhoavia vesitulvia, niin katsokoot, ettei
vesijaka-jilla, lähteillä ja niiden ympäristöillä ole suojametsistä
puutetta.
Metsät ovat maanviljelijöillemme kuitenkin vielä
toisellakin tavoin tarpeelliset. Tästä sanoo professori Homén:
Suomen metsät ovat maalle suurimmasta
merkityksestä sen kosteuden kautta, minkä ne levittävät ilmaan ja
siten joko suorastaan tuottavat sadetta kuivalla alkukesällä,
taikka auttavat eteläisiä ja koillisia tuulia saamaan sadetta
aikaan. Sitäpaitse ovat ne suoranaisena suojana kuivia ja
kylmiä pohjoisia ja luoteisia tuulia vastaan.
Aikaiseen olemmekin jo tulleet käsittämään näitten
metsien merkitystä. Niin sanoo, jo vuodelta 1896 olosuh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
