Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Puiin tåy&ipnimuiecii, muotolukuun, tiedämme
harvemman puiden asennon vaikuttavan epäedullisesti. Mistä tämä
johtuu, siitä ollaan kahta eri mielipidettä. Toiset, n. k.
Er-nährungs leoriian puoltajat selittävät sen riippuvan valossa
kasvaneen puun runsaista oksista ja rehevästä latvuksesta.
Ollaan nimittäin sitä mieltä, että oksien alapuolella oleva
runko kasvaa kauttaaltaan suhteellisesti yhtä paljon
paksuuttaan, jotavastoin oksaisen fungonosan paksuuskasvu on
riippuvainen mainitun kohdan yläpuolella olevasta
lehvistömää-rästä. Siten liihenisikin varjossa kasvaneen puun runko
enemmän lieriötä, kun taasen vapaassa tilassa kasvaessaan
voi olla keilankin muotoinen. — Toinen selitys on Metzker’in
keksimä ja varsinkin nykyaikoina Schwarz’in kehittämä. Sen
mukaan puu erilaisissa olosuhteissa kasvaessaan kehittyy aina
siihen suuntaan, että se paraiten voisi vastustaa ulkonaisten
voimain, varsinkin tuulten vaikutuksia. Siksipä kehittyykin
vapaassa tilassa kasvanut oksainen puu paksuimmaksi
tyvestään, voidaksensa alaalla olevan suuren painonsa avulla
vastustaa tuulia ja samalla estyä katkeamasta kriitillisestä
kohdastaan. Tästä johtuu Schwarz siihenkin väitteeseen,
että puun suurempi paksuusiisakasvu harvennuksien jälkeen
seuraisi tästä puiden vaistomaisesta taipumuksesta mekanisia
paineita vastustamaan. *)
Riippuköönpa puiden puisevuus niistä olosuhteista
tahansa, se ainakin on varmaa, että vapaana kasvanut puu on
tässä suhteessa epäedullisempaa. Miten vapaampi
kasvupaikka jo nuorissakin puissa alentaa muotolukua, nähdään
Auhagen tekemistä tutkimuksista, jotka osoittavat, että
30-vuot isissä kuusikasvoksissa puilla, joilla alkujaan oli 0,ö?e m.
suuruinen kasvuala, muotoluku oli 0,r8, 1,3h m2:n, 0,59, 1,752
ra®:n 0,53 *) j. n. e. Ettei asianlaita useinkaan ole näin
huomattava varsinkaan vanhemmalla ijällii, osoittavat prof. Kunz’en
tekemät havainnot verratessaan runsaasti, mutta järkiperäi-
*) B. Ericsson. Metsämirvioiiuinen, aiv. 12(i—130.
**) Wallmo, Rationell skogsafverkning siv. 12ä.
»**) Thar. Forst. Jahrlnic.h 1 «5)4 siv. II ja 18’Jo siv. 11.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
