Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
sept i tekemiensä npuharvennuslen vaikutusta niinhyvin pii
i-den normaaliseen puu- kuin runkomuotolukuunkin. Knnze
saa nimittäin barventamaltomalle, noin 70-vuotisclle,
kuusi-kasvokselle runkomuololuvuksi keskimäärin 0,5246 sekä
män-tykasvokselle 0,4j29, jotavnstoin vastaavat luvut 30 vuoden
kuluessa runsaasti apuharvennetuissa metsiköissä ovat 0,6245
ja 0,4537; vastaavat puumurtoluvut taasen ovat 0,6173 sekä
0,5193 ja apuharvennetussa metsässä 0,603o sekä männylle
0,525o. Kuten nähdään ei tämän mukaan harvemmalla
puu-asennolla olisi mitään haitallista vaikutusta puun muotoon,
vaan päinvastoin ehkä edullinenkin. Melkein samallaisiin
tuloksiin 011 Borgoiann’kin tullut, Hän on tehnyt havaintonsa
samoissa puissa ennen valoon-saattamista ja parikymmentä
vuolla sen jälkeen, saaden rinnankorkeusmuotolukujen
arvoiksi edellisessä tapauksessa 0,537 ä 0,476 ja jälkimmäisessä
0,5s9 à 0,462. Voidaksensa vielä selvemmin nähdä eri
tiheys-määrissä kasvaneiden arvopuiden suuruutta, on Borgmann
laskenut suhteen puiden keskikorkeudella ja
rinnankorkeu-dclta mitattujen diametrien välillä ja on saanutkin mainitun
suhteen puun valoon saattamisen jälkeen suuremmaksi kuin
sitä ennen. Mainitsemme tässä muutamia hänen numeroistaan*)
Val oon-saattaiu isen jälkeen. Ennen valoonsaattamista.
Pnun n 0. d. D. dl). d. D. dD.
h 19,6 34,0 0,576 14,0 25,6 0,546
2. 21,2 33,0 0,642 14,8 23,2 0,01)8
3. 8,8 15,« 0,56-1 1 6 8,0 0,200
4. 10,6 17,2 0,616 7,4 12,8 0,578
5. 8.u 12,8 0,625 4,8 8,8 0,545
G. 13,2 19,4 0,68U 9,0 14,o 0,643
Mikä sanotun suhteen tekee edellisessä tapauksessa
suuremmaksi, on luonnollisesti puiden verrattain suurempi piluus.
Tästä johtuukin se seikka, että vaikkapa
harvenuushakkauk-set jossakin määrin pienentäisivät kin puiden rintamuotolukua,
puut mainittujen hakkuiden kautia saadaan kasvamaan aina-
•) Allgeiu. Forst. 11. Jagdz. I S!l7, Juli, siv. 2.’):3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
