Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
kin senverran enemmän pituutta, eitä ne pienemmästä m 11 o
loluvustaan huolimatta ovat teknillisessä suhteessa
rinnan-korkeudella yhtäpaksujn luonnon hoideltaviksi jätettyjä puita
arvokkaammat *) (Baur).
Mitä nopeammasta kasvusta johtuviin leveämpiin
vuosilustoihin ja näiden vaikutukseen puiden teknillisiin
ominaisuuksiin tulee, ovat eri puulajit tässä suhteessa aivan
erilaisia. Havupuut, joilla vuosilustojen leveyden vaihdellessa
syyspuuta joka vuosi muodostuu yhtä paljon, ovat
kestävyyteensä nähden sitä epäedullisempia kuta leveämmät
vuosilustot niillä on. Tästä seuraakin, että harvennushakkaukset
mainittuun seikkaan nähden vaikuttavat neulaspuitten
teknillisiin ominaisuuksiin haitallisesti. Lehtipuilla on asia
taasen aivan päinvastainen; niissä nimittäin vuosisyiden
keviil-puu-osa ön aina yhtä paksu, jolavastoiu syyspuun leveys
vaihtelee. Tämä leveiimpäin vuosilustojen suurempi
syys-puupitoisuus, laikka, kuten F. Hartig sanoo, verrattain
pienempi putkiloroäärä, johtaakin siihen, että
harvennushakkauk-sel lehtimetsissä tässäkin sukteessa ovat edullisia.
Harvennushakkausten vaikutuksesta puiden kemiallisiin
ominaisuuksiin on runsaamman valon aiheuttama suurempi
ligniinipitoisuus huomattavin. Tästä vapaammassa lilassa
kasvaneiden puiden runsaasta ligniinimäärästä seuraa, että
tällaisilla puilla on suurempi kimmoavaisuus ja kantolujuus,**)
jotavastoin niiden vetolujuus puiden pienemmän
cellulosapi-loisuuden lakia käy tiheässä kasvaneiden puiden vastaavia
ominaisuutta pienemmäksi. — Valossa kasvaneen puun
kes-tävyttä lisäävät väriaineet; sitävastoin joutuu se sydänpuunsa
vävyyden takia varjossa kasvaneesta puusta jiilelle. —
Polttoarvoon nähden lienevät taasen harvan kasvoksen puut
mainitun ligniinipitoisuulensa takia varjossa kasvaneita puita
edukkaampia. ***)
Allgem. Furst. u. Jagdz. 1897, Juli, siv. 232.
* i K. Geyer, 1 >ic Furstbenutzung, siv. 79.
***," K. Gayer, Die Furst benutzung, siv. 89.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
