Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
Sivuhakkuiden loppuarvo kay tietysti silä suuremmaksi
kuta korkeampaa korkokanlaa käytetään. Samoin riippuu
se kiertoajan pituudesta siten, että S. käy sitä suuremmaksi
kuta pitempi prolongeerausaika sivutuloilla on; siten käykin
mainittu prosenttimäärä suuremmaksi kiertoajan pidetessä.
Eri pitkien kiertoaikain ja apuharvennusten runsauden
mukaan vaihteleekin niiden kautta saatujen puumäärien lop
puarvo päätuloon nähden 30 f><) °/(1 ja ylikin korkokannan
ollessa 3 0 0. Tämän yhteydessä voisimme mainita prof.
En-dres’in kirjassaan Lehrbueli der Waldwerlberechnung
mainitseman esimerkin, josta voidaan huomata, miten suureksi
sivutulojen loppuarvo voi nousta. Tämän mukaan saadaan
hopeakuusimetsiköstä 100-vuotisen kiertoajan kuluessa seu
raavat sivutulot:
40-vuot. 55 in" cli243mk.,loppuarvo243 ■ l,os 1431mk
50 » 58 » » 290 > » 1271 »
60- » 64 » 358 » t 1168 »
70- » 70 » » 441 » -» 1070 »
80- » 6t> » 462 . • 834 »
90- » 59 » » 154 » » 610 »
Päähakkauksen arvo on 12,197 mk., joten - • 1(X)
52 eli hakkausmäärien loppuarvo 1,52.
Mitä muutoin sivu- ja päätulojen suhteeseen tulee eri
olosuhteissa, on se suurin huonommilla mailla, joissa
päätulotkin pienemmän puumäärän takia suuremmassa määrin
vähenevät. Sitävastoin on sivutulojen alkuarvojen summa
suurin neulasmetsissä ja kasvullisimmilla mailla.
Apuharvennusten rahallinen vaikutus nähdään
maako-ron suuruudesta. On jo itsestäänkin selvää, että metsämaan
tulevaisarvo ja samalla vuotuinen korkokin r -
(P + Sa. 1, op."-» + Sb. 1, op."-» - u. 1, op k v \ _
–– ■ —-1 0,op
1, op* - 1. 0, op./
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
