Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
käyvät sitä suoremmiksi kula pikemmin sivutulot Sa ja Sl>
saadaan ja kuta suuremmat niiden alkuarvot ovat.
Seurauksena Iästä onkin, kuten jo ennen on mainittu, että
apuhar-vennuksilla voi olla suurikin vaikutns kiertoaikaan. Niinpä
saadaankin, että rahallisesti edullisin kiertoaika puoleuluu
silii aikaisemmin, käy sitä lyhemmäksi, kuta aikaisemmin
sivutulot apuharvennuksista saadaan ja kuta suuremmat ne
ovat. *) Vuotuinen keskimääräinen tulo metsästä onkin siten
apuharvennetnissa kasvoksissa paljon suurempi kuin
täysi-t i heissä. Miten paljon aikasemmin tämän vuotuisen tulon
puoleutuminen edellisissä tapauksissa tapahtuu, nähdään
seuraavasta. **)
Kihisi.
Harvennettu kasvos, kiertoaika 70 v., vuot. keskim. tulo 91.» mk.
Täysitiheä » » 70 * » 60,i
» » » 100 > » 74,5 »
Mänty.
Harvenn. kasvos, kiertoaika 70 v., vuot. keskim. tulo 104,o mk.
Täysitiheä » »70 » 42,7 »
» » » 100 » » 57,3 »
Ylläolevasta johtuukin se, että apuharvennettujen
kas-vosten kiertoaika voidaan, kuten jo ennen on mainittu, tehdä
keskimäärin 20 vuolta lyhemmäksi kuin luonnon hoitoon
jätettyjen apuharveuta matto mien kasvoslm.
IV. Apuharvennusteu, suojeleva vaikutus useita kasvoksen
säännöllisiä kehitystä ehkäiseviä vaaroja vastaan.
Suurimpia häiriöitä, joita metsä kasvuajallaan
ulkonaisten voimain vaikutuksesta saa kärsiä, aiheuttavat tuli, myrs-
*) 15. Ericsson, Meteäuarvioiminen, säv. 141.
••) Wiigener, Die \V»l<lrente, siv. 303,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
