Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
280
0,60 ja kuusikasvoksille O,so—0,65 suuruiset läpileikkausalat,
jos vastaavien täysitiheiiin metsikköjen läpileikkausaloja mer
kitään I ,oo. *)
Väijennyshakkauksien runsaus on myöskin riippuvainen
siitä, kuinka pitkän ajan kuluttua ne kulloinkin uudistetaan.
Tästä uudistuksesta sanoo prof. Mayr väijennyshakkauksien
määrittelyssään, että kasvos olisi aina uudestaan väljennettävä
heti, kun latvusyhtevs uhkaa täydentyä, siis epämääräisen
ajan kuluttua. Selvyyden vuoksi on kumminkin tässäkin
otettu tavaksi toimittaa nämä harvennukset määrättyjen
ajanjaksojen perästä, tavallisesti 5—10 vuotisten. joten hakkuut
siten käyvät paljon säiinnöllisemmiksi.
Hyväkasvuinenkin metsämaa, jolla tavallisesti
väljen-nyshakkauksia toimitetaan, voi useinkin täydellisesti suojaavan
lehvistön kadotettuaan kuivua ja huonontua rupeamalla kas
vamaan vaarallisia varpukasveja y. m. Tämän estämiseksi
käytetäänkin väijennyshakkauksien yhteyjdessä
täydeunys-rrfétsää, jonka tarkoituksena ei ole ainoastaan maanpinnan
suojaaminen, vaan myöskin, jos mahdollista, sen
kasvuvoiman lisääminen. Onhan nimittäin luonollista, ettei pelkkä
valo voi puun kasvua edistää, kun samalla toiset
kasvullisuuden tekijät huononevat, ja siksipä voikin
täydermysmel-sän ainakin joissakin tapauksissa sanoa olevan yhtä
välttämättömän väijennyshakkauksien tarkoitusten toteuttamiseksi
kuin runsaimman valonkin. Paitsi mainittua seikkaa ou siitä
sekin hyöty, että se sellaisen alikasvun muodostaessaan, joka
sopii jäädä uudeksi kasvuksi, jättää alalle vanhemman ja
kehittyneemmän taimiston tahi nuorennoksen kuin se, mikä
lavallisen siemennysliakkauksen kautta olisi saatti.
Sitäpaitsi antaa tällainen nuorempi kasvoksen osa, ainakin
kehittyneemmissä oloissa sivutulojakin, jotka useinkin voivat
korvata ne menot, jotka uuden keinollisella lavalla hankitun
kasvun saamiseen ovat menneet. **)
*i Beitrü-ie zur l.etire etc. 8.S.
••) Lorey, Waldau siv. o32—9.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
