Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
281
Mila lällaisen maata suojaavan täydennysmetsän
tarpeellisuuteen tulee, on se tietysti välttämättömin
valoavaati-vista puulajeista muodostuneissa kasvoksissa, joissa puiden
harvempi asento tekee maan suuremmassa määrässä
auringonsäteille alttiiksi. Sellaisissa kasvoksissa, joista aijotaan
ainoastaan polttopuuta saada — joiden kiertoaika siis on
lyhyt, — ei kuitenkaan, vaikka siinä kasvaisi valoavaativia
puulajejakin, täydennysmetsää tarvita, joten sen tarpeellisuus
siten on metsän tarkoituksestakin riippuvainen. — Maaperä
vaikuttaa tähän tarpeellisuuteen siten, että paremmalla
metsämaalla. jossa puut kehittyvät nopeampaan ja suuremmassa
määrässä kuin huonolla, on tävdennysmetsän hankkiminen
välttömiittömämpi kuin huonolla, jolle useinkaan ei mitää
suojaavaa taimistoa hankita, varsinkaan siitä syystä, ettei
aina olla varmoja taimien menestymisestä loisten puiden
varjossa. Usein ei huonokasvuisella maalla väljennvksiä
toimi-letakkaan niin runsaasti, että siitä maalle mitään haittaa voisi
johtua, vaan pidetään huolta siitä, että päärnetsä samalla
toimittaa tämänkin tehtävän.
Maata suojaavaa taimistoa hankittaessa on aina
katsottava. että siilien käytetään sellaisia puulajeja, valtametsän
alla voivat viihtyä, siis varjoasietäviä. Sopivimmat puulajit
tähän tarkoitukseen ovatkin pyökki, hopeakuusi, kuusi,
lehmus y. m., joista meillä ainoastaan kuusi voi tulla
kysymykseen. Kuusista alikasvua käytettäessä ja varsinkin sitä
keinollisen metsänviljelyksen kautta hankittaissa on katsottava,
ettei se pääse tiheäksi näreiköksi kasvamaan, joka voi estää
kaiken ilman ja kosteuden pääsyn maalian ja siten tuottaa
yhtiipaljon haittaa kuin hyötyäkin Yleensä olisikin
edullisinta kasvattaa alikasvua ja täydennysmetsää ryhmissä, jolloin
mainittu haitta tulisi poistetuksi ja ilmastaankin valon
puutetta kärsivät puut — kuusel — pääsisivät paremmin
kasvamaan. *)
Valtakasvoksen kasvun edistämiseksi olisi tietysti luon-
*> Lorey, Waldbau «iv. 535.
*
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
