Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9
varsiakin vihreitä (Oedogonium, Balbochcete y. m.). Vapaana
kelluen esiintyy vedessä suuri määrä pikkuleviä:
Desmidia-ceæita, Diatomac&eita, Peridineceitä, Cyanopliyceteiba y. m.
ja veden pinnalla uiskentelee monasti Lemna-lajeja.
Eläimiä elelee vedessä koko joukko. Paitsi kaloja on siellä
vallankin pieniä Protozoa ja, Rotatore ja, Cladoce.re]å, Copepode]&,
vesihyönteisiä toukkineen, Hydraclniidejn y. m.1). Kuu
kasvit ja niiden osat. kuolevat, joutuvat ne näiden
miljoonien pikkueläinten pienennettäviksi. Vesien pohjalle
laskeutuu sillä tavalla vähitellen limaiuen, harmaja kerros
näiden pikkueläinten ulostuksia; sama kerros sisältää
sitäpaitsi mineral i hiukkasia, piilevien kuoria, kitinipalasia,
murusia uäkinkenkähi kuorista ja muita palasia, jotka ovat
olleet liian kovia eläinten pienentää. Täten syntynyt kerros
on n. s. liejua (gyttja). Liejussa oleskelee nähtävästi myös
suuri joukko bakteereja, jotka aikaansaavat siinä vähittäistä
hapettumista, lahoomista. Liejumuodosfcus käy varsin
hitaasti, sillä kasvillisuus ei ole peräti runsasta ja eläimet
ovat niin pieniä. Lisäksi vanhemmat, liejukerrokset
lahoo-mistaan lahoovat siten vielä enemmän hidastuttaen
paksumpien liejukerrosten syntymistä. Mitään vallan vilkasta
mataloittamista ei siis liejtimuodostus järvissä saa aikaan.
Semmoisiin paikkoihin, missä kasvillisuus on
rehevämpää ja taajempaa, alkaa helposti muodostua n. s. mutaa,
varsinkin pieuiin lampiin ja hiljaisiin järvipoukamiin. Missä
kasvillisuus on runsaampaa, on vedessä vähemmän happea,
osittain kenties siitäkin syystä, että kasvit sitä kuluttavat
hengitykseeusö, mutta etenkin sen takia, että vesi sellaisissa
paikoissa pysyy tyvenempänä ja tyyni vesihän 011 aina
happi-köyhempää kuin liikkeessä oleva. Tällöin ei kasviosaiu
1 Vrt. K. E. Stenroos: I>as Thierleben ini Xurmijitrvi-^ee. Actii
soo. pro fauna et lloru fennicu. XVII mo 1. sekä K. M. Levancler’in useita
kirjoituksia, varsinkiD: Zur Kenntnis iter Kauna uml Flora Finnischer
Bin-uenseeu. Acta aoe. f. f. f. XIX n:o 2, Zur Kenntuiss des Lelieus iu den
stehendcu KleingowHssern auf deu Skilreninseln. Acta soi- f. i. f XVIII
n:o ti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
