Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3
hapettuminen saata esteettömästi tapahtua, vaan sijaan tulee
pelkistysilmiüitä. mätänemistä. Orgaaniset aineet muuttuvat
sen kautta, ehkäpä suureksi osaksi pikkuorganismein
elintoiminnan kautta, happiköyhemmiksi kemiallisiksi
yhdistyksiksi. Täten syntyvät m. m. multahapot- ja muut
multa-aineet, jotka useissa yhdistyksissään liukenevat veteen ja
tekevät sen tummanväriseksi. Mulfcahappoja ja multaaineita
muodostuu myös suuret määrät kuivalla maalla n. s.
kan-gasturpeessa (Rohhumus) ja huuhtoutuvat sieltä vähitellen
järviin ja lampiin. Multaltappojen ilmaantuminen vaikuttaa
eläimistöön: suuri osa liejua raudostavia pikkueläimiä hävii
ja toisia tulee sijaan’). Kuollessaan joutuvat kasviosat
tällöin suorastaan mätänemääu pohjalle. Sinne laskeutuu
vuosittain lisään ja lisään mätäneviä kasviosia.
Kasvijään-uöksiä putoilee myös rannan puista ja muista rautakasveista’-)
ja voi tuuli niitä helposti ajaa järveen. Tuohon kerrokseen
tulee sitäpaitsi suuret määrät multahappoisia Ca-, Mg-, Fe-,
Fe2 ja Al2-suoloja, joitten synty ei ole aivan selvillä, mutta
jotka suureksi osaksi näyttävät syntyneen kuivalta maulta
huuhtoutuneista multahapoista ja niiden alkalisuoloista näiden
joutuessa järviveteen. Täten muodostuu tummavetisten
järvien pohjalle mutaa, joka niinmuodoin käsittää sekä
sakka-utuueita, amorfisia multaaineita että mätänemistilassa olevia
kasvijäännöksiä eri suhteissa. Mutaa muodostuu verrattain
nopeasti ja jokseenkin nopeaan saattavat sellaiset järvet
ma-taloittua, joissa sitä on alkanut syntyä.
Kun lampi ensin lieju-, sitten mutamnodostuksen kautta
on mataloittumistaan mataloittunut, kunnes vettä ei enää
ole kuin n. 1 1 metrin syvyydeltä, alkaa siihen
muodostua turvetta. Kaislaa, ruokoa, kortetta, Typha-lajeja.
Sparganhaneig., 1Ranunculus linguaa, ßittomusta, Lysimachia
tkyrsifloraa, Glyeeriu aquatican, Scolochloaå y. m. ou lampi
’) Vrt. H. v. Post: Studier öfver nutidens koprosjemi jprdbildningar.
K.Utja, dy. torf ocli mylla. K. Svenska Vet. Akad. Händt. Bd. u:o 1, jota
ylempänä pääasiassa oleu seurannut.
5i 6. Andersson: Finlands torfmossar oeb fossila qvartärtlora. Fennia
t-r’, n:o 3, »iv. 11.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
