Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
206
että laina annettaisiin korkeintaan kymmenen vuoden
kuluessa vuosittain, sittenkuin torppari viljelyksiään olisi
laajentanut siinä määrässä, joka rahassa paikkakunnan laskutavan
mukaan vastaisi vuotuista lainamäärää, ja metsänhoitaja
torpparille työn toimittamisesta olisi antanut todistuksen;
että valtio torpan verojen yhteydessä 10—15 vuoden
kuluessa perisi lainansa takaisin, jollei sitä lyhyemmässä ajassa
maksettaisi;
että torpan kontrahtikirja sisältäisi muun muassa;
a) ettei torpanlialtija, eivätkä hänen kuoltuansa perilliset
ole oikeutettuja kontrahtikirjaa asianomaisten luvatta muille
siirtämään;
b) että valtio siinä tapauksessa, ettei torpan veroa taikka
sille myönnettyä lainaa määräajalla maksettaisi, on oikeutettu
huutokaupalla myymään torppa, kuitenkin ehdolla, että ostaja
sitoutuu suorittamaan maksamatta olevat verot ja lainamnksut;
e) että torppari, jos hänen torppansa täten myydään, on
korvauksena työvaivoistansa saapa sen, mitä huutokaupassa
torpasta tarjotaan;
d) että torppari on oikeutettu saamaan torppausa
itsenäiseksi tilaksi, sittenkuin torpalle myönnetty laina on takaisin
maksettu ja torpantilukset siinä määrin edistyneet, että ne
itsenäisen tilan olemassa oloa voivat turvata;
e) että torpan itsenäiseksi tilaksi muodostamisesta on sekä
metsänhoitajalla että torpparilla oikeus tehdä ehdotus; sekä
etlä torpan kontrahtikirjat eivät saisi sisältää hallinnollisia
rangaistuksia rikoksista, jotka yleinen laki rankaisee;
että Lapin kihlakunnassa olevat kruununmetsätorpat
muodostettaisiin samoilla perusteilla, kuin yllä 011 sanottu,
uudistaloiksi, sillä muutoksella kuitenkin, että tiloille siellä
annettaisiin noin 200 hehtaaria maata; ja
ettei uudistaloja muulla tavoin Lapin kihlakuntaankaan
tästä lähtien saisi perustaa.
Wickman» E. Kuten tiedämme perustuu kr. maiden
antaminen viljelykselle ja uudistalojen perustaminen nykyjään
voimassa olevaan Armolliseen Asetukseen lokakuuu 13 p:ltä 1892.
Yhtä hyvin tiedämme myöskin, että tämän asetuksen
monimutkaisten ja pitkäaikaisten Virallisten toimenpiteiden tähden
melkeinpä täydellinen seisahdus on tapahtunut viljelyskelpoisten
maa-alojen eroittamisessa kr. maasta. Senpä vuoksi onkin tyytv-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
