Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
207
mnttömvys tähän asetukseen vähitellen käynyt täysin yleiseksi
ja uiifien asetuksen tarve tässii suhteessa käynyt yhä
tuntuvammaksi. Erittäinkin on uudistuksien tarpeellisuus käynyt
kaikille selville, kun kysymys oman maan hankinnasta
tilattomalle väestölle on tullut päivän kysymykseksi.
Ainoa paikkakunta, jossa tämä asetus ei ole aiheuttanut
täydellistä pysähdystä uudistalojen perustamisessa, on Lapin
kihlakunta, missä yhä edelleen mainitun asetuksen 17 J?:n
mukaan väliaikaisia uudistaloja voidaan perustaa, ja onkin
vuosittain perustettu melkoinen määrä. Mutta jos kohtakin
uudisasutus täten Lapissa on saanut yhä edistyä, niin ei tiimä asetus
täälläkään täytä tarkoitustaan, yhtä vähän kuin muissakaan
osissa maata. Yksistään metsäasian kannalta katsottunakin, on
tämän asetuksen sovel ottaminen täällä johtanut sangen suuriin
epäkohtiin, jotka mitä pikemmin vaativat parantamista. Jos
kohtakin Kruunu pidättää itselleen määrätyn ajan kuluessa
hakkuuoikeuden uudistalon metsään, niin on kumminkin
useinkin parhaiden metsämaiden valinta liian tuntuvasti vaikuttanut
palstojen asetteluun tappioksi maanviljelyksen edistymiselle.
Sitä paitsi on tätä asetusta laadittaessa kokonaan jätetty
huomioonottamatta eräs sangen tärkeä asia, nimittäin se, että jos
missään osassa maatamme suojelusmetsiä tarvittaisiin, niin on
se Lapissa, missä todistettavasti metsäraja yhä edelleen pakenee
eteläänpäin ja missä metsän nuorennus siemenvuosien
harvalukuisuuden ja maapeitteen tuottamien hankaluuksien takia on
sangen hidas ja paikoinpa, aivan mahdoton, erittäinkin kun
vielä ihmiskäsi järjettömällä hakkuulla pääsee hävittävää
työtään esteettömiisti jatkamaan. Tällaisilla seuduilla on nimittäin
tilallisella rajaton käyttöoikeus laajaalaisiin metsiinsä.
Seuraukset tästä ovat jo meteärajaseuduilla huomattavissa, ja yhä
useammissa paikoin tapaa maita, inissä hakkuun tapahduttua
ei enää ole toivoakaan uuden kasvun nousemisesta.
Näistä svistii täytyy meidän tulla siihen päätökseen, että
1892 vuoden uodistaloasetus kokonaisuudessaan on sopimaton,
niin hyvin Lajiin kihlakunnassa kuin myös muissa osissa
maata.
Mutta onhan meillä kr. metsätorppa-järjestelmä, jonka
avulla kr. maan asuttaminen on saanut keskeytymättä jatkua.
Mielestäni on tämä järjestelmä tähän saakka ollut
luonnollisin tapa autioiden kr. metsämaidemme asuttamiseksi, mutta
tunnustaa täytyy kumminkin, että se nyt jo monessa suhteessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
