Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Siemenen keräyepai
kon
merenpintakor-keiiH m.
2 vnotisen taimen junren
paino « n kokn taimen
painosta
Mariabrunn’
in
koekentällä 227 m
merenpintaa
ylempänä
I faeenkogl’
illa 1,3*0 m
merenpintaa
460-1,300 .... 24.5 28
1.380—1,750 .... 33 84
YI IS olevat luvut osoittavat siis selvään, etlä kuta
ylempää vuoristosta taimi polveutuu, sitä suurempi juuri sillä on
runkoon verraten. Stanserhornin koealalla 162U metriä
merenpintaa ylempänä huomasi Kngler. että vuoristosta
polveutuvilla taimilla ei ollut ainoastaan relatiivisesti vaan
absoluutti-sestikin suurempi juuri, joka seikka onkin suoranainen
seuraus edellisestä, kun mainitaan, .että kaikki taimet tällä
koealalla olivat kasvaneet suunnilleen vhtäpaljon, mutta alempaa
polveutuvat taimet olivat säilyttäneet perityn ominaisuutensa
muodostaa suhteellisesti pienemmän juuren kun vuoristo
taimet.
Englerin tutkimusten mukaan perivät vuoristosta
polveutuvat taimet myöskin näiden seudun puille ominaisen
haihtumista ja liiallista auringonpaistetta kestämään mukautuneen
neulasten muodon ja anatoomisen rakenteen. Samaan
suuntaan viittaavat myöskin C.ieslarin tutkimukset, vaikkei hiin
omistanutkaan Iälle seikalle niin paljon huomiota kun Engler.
Todistettuna voimme siis pitää, että kuusi (ja muiden
kokeiden perusteella myöskin mäyntv) laajalla levenemisalueellaan
on ilmaston vaikutuksesta muodostanut tyyppejä, jotka
eroavat toisistaan muun muassa kasvunopeudessa, juuren koossa
runkoon verraten, ja neulosten anatoomisen rakenteen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
