Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
142
muodon puolesta, sekä että nämä ominaisuudet ovat
perinnölliset ja säilyvät taimissa uusissakin ilmastollisissa oloissa
mikäli varmuudella tiedämme ainakin 6 vuotta. (Ensimäisel
vertailevat viljelyskokeensa alkoi Cieslar 1892. Toisen
koesarjansa tulokset julkaisi hän 1899, ensimäisestä kokeista
mainitaan silloin (5 vuotisia havaintoja).
Edelläolevassa ori ollut puhe ainoastaan eri ilmasto
oloissa kehittyneiden ominaisuuksien perinnöllisyydestä- En
nen mainituissa tutkimuksessaan käsittelee Prof Engler
myöskin kysymystä saman kasvoksen vallitsevista ja
varjostetuista puista polveutuvien taimien kasvunopeuden välillä. Usein
näkee kvllä kirjallisuudessa ja hoitosuunnitelmissa neuvottavan,
että siemenpuiksi olisi jätettävä ainoastaan kaunisvartaloisia
ja terveitä puita. Paitsi että tämä toimenpide tietysti on
täydelleen oikeutettu jo syystä, että tällaiset puut parhaiten voivat
hyväkseen käyttää siemenpuille tarjoutuvaa pitempää
kasvuaikaa. on siihen nähtävästi vaikuttanut myöskin luulo, että
siemenpuiden hyvät ominaisuudet siirtyisivät perintönä
taimille. Englerin tutkimukset eivät kuitenkaan anna lukea tälle
luulolle. Kokeitaan varten keräsi hän siementä neljästä
samaan kasvokseen kuuluvasta puusta, joista 2 olivat erittäin
hyväkasvuisia, 2 taasen varjostettuja ja hidaskasvuisia, sekä
loinen niistä sitä paitsi maan vieremän kautta vahingoittunut
ja senjälkeen geolrooppisesti taipunut. Siemenpuiden mitat,
siemenen laatu ja kokeiden tulokset näkyvät alla olevasta
luettelosta:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>