Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
173
knisa, aiheuttaa kaiken jäkälän tyhjenemisen laajoilta alueilta.
Ja kaikissa paliskunnissa on seutuja kylien läheisyydessä ja
teitten varsilla, jossa jäkälä jo on aivan niukka. Nyt voi,
palataksemme asiaan, niillä alueilla, joilla jäkälämaat
todellakin ovat hyviä, porojen vahinko olla vähäisempi, vaikka
metsän nuorennos sielläkin enemmän syötetyillä kankailla ja
on aivan toivoton ’). Tällä alueella nähdäänkin senvuoksi
maita, joilla jättöpuiden kaaduttua nuorennos on mahdoton.
Tärveltyjä ja kuolleita taimia näkee paikoin hyvinkin laajalti,
varsinkin mäkiseuduissa, jotka keväisin ensimmäisinä sulavat
ja joihin porokarja ensiksi rientää keväisin. Tällaisista
seuduista, jotka luonnollisista syistä ovat metsänreunoja vaaroilla
ja mäillä, näkee tuontuostakin arveluja, että »taimet eivät
niissä, alastoman asemansa vuoksi, ole saaneet tarpeeksi suo
jaa tunturin tuulilta j. n. e. mutta että ne ovat kuitenkin
koettaneet pyrkiä jatkamaan pituuttaan josta niitten 3—4
kuollutta latvakasvainta on todistuksena! Mikä todellisena
syynä useimmissa tapauksissa niitten särkyneeseen muotoon
on, tiedämme nyt. Emme voi myöskään pelotta ajatella sitä
seikkaa, että juuri tällä alueella on metsäraja, jonka
aleneminen sekä pohjaisesta päin että tuntureilla, vuorilla ja
niemekkeillä on liiaksikin tuttu asia. — Tällä alueella voi
kuitenkin osaksi saada nuorennosta eräällä tavalla (tai on
ainakin tähän saakka voitu saada) joka on ollut kovan käsittelyn
alaisena, nim. jättämällä tukkipuiden latvat karsimatta. On
todellakin ihmeellistä, että sivuutetaan tärkeitä faktoja, jotka
todistavat, kuinka latvat suojelevat taimia ulkonaisia
vahinkoja vastaan, ja määrätään latvat karsittaviksi sen vuoksi,
että metsä olisi puhtaan näköinen ja valkeanvaara vähenisi.
Tällä tavalla me usein teemme nuorennoksen 10—15
vuodeksi peräti mahdottomaksi, ellemme risuja tarkoin kokoa
’) Huomaa esim. Sandbergin ilmoitus Utsjoen tuntureista ja
Puolmagg-laakson milutvkaivoksesta. Edellämainittu matkakertomus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
