Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
262
myöskin sulava lumi uurtavat vuosittain jokirinteitii ja liuon
neet ainekset joutuvat jokeen. Rinteitten syöpymisestä
syntyy syvänteitä, ja irtautuneet ainekset ovat pääasiallisesti
kiviä ja soraa, karkeata, keskikokoista ja hienoa hiekkaa,
organisia jätteitä, karkeata, keskikokoista ja hienoa tomua
ja vihdoin liejua. Kaikki Iässä luetellut ainekset tulevat
alituisesti ja täydellisesti uudelleen lajitelluiksi virran veden
kautta, joka usein muuttaa juoksunsa suuntaa ja nopeutta.
Muutamin paikoin hajoittaa virta — esim. kevättulvan
aikana hiekkakerroksia suuremmalle tai pienemmälle alalle,
mutta tomu- ja liejuhituset kulkevat edelleen joskus
mereen-kin asti. Kevättulvan laskeuduttua jäävät pohjaan painuneet
hiekkakerrokset usein keskikesän vedenpintaa ylemmäksi,
jolloin ne auringon ja tuulten vaikutuksesta kuivavat.
Myöhemmin joutuvat tällaiset pinnaltaan kuivaneet
hiekkakerrokset tuulten ajeltaviksi, jotka tempaavat hiekkamurusia ja
»hiesua» kuljettaen sitä etemmäksi mitä kovemmasti tuulee.
Vaikka jonkunverran tunnenkin mannermaa ja
meren-rantahietikkojen viljelemistä, nojautuu tietoni niistä kuitenkin
ainoastaan muitten kokemukseen. Sitävastoin olen itse 18
vuoden aikana toimittanut metsiinviljelystöitä Harjkovin
läänissä ja siitä syystä aion tässä puhua ainoastaan
jokiranta-hietikoista.
Hietikkojen asema.
Harjkovin maalalousopiston alaiset hietikot sijaitsevat
Lopanj-joen vasemmalla rannalla. Niitten leveys on paikoin
aina 5(H) sazheniin (noin 1,066 metriä) ja korkeus on
kaikkein ylimmillä paikoilla noin 6,2 sazhenia (13,2 m) joen
varsinaisesta, s. o. keskimääräisestä pinnasta kesällä.
Jokivarsihietikot ovat joen rannoilla astettain nousevia
ja joenrannasta elempiinä kuoppaisia siellä täällä esiintyvine
järvineen ja soineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
