Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
261
i:nen osa.
Juoksuhietikoitten luonne,
i.
Hietikoitten synty, asema, kokoonpano ja umpeen
kasvaminen.
Alkuperänsä suhteen voidaan hietikot jakaa manner
maa-, merenranta- ja /o/r/ranla-hietikoihin.
A/a/i/termaa-hietikoiden, joita on suunnattomat alat
Tverin, Kasanin, Astrakanin ja monessa muussa läänissä,
arvellaan vanhempina geologisina ajanjaksoina, kuten
tertiäri-ja jura-perioodeina olleen merenpohjana. Jonakin jälkeisenä
aikakautena kohousi entinen merenpohja muuttuen kuivaksi
maaksi.
Merenrantahietikot sijaitsevat nykyisten merien
laakeilla rantamilla. Wuoksen ja meren aaltoilemisen kautta
irtoaa merenpohjasta, virtojen suusta ja kallioitten reunamilta
hiekkamurnsia keräytyen laakeille rannoille kailaisiin
särkkiin. Meren tyyntyessä tai luoteen aikana tulevat
hiekkasärkät näkyviin ja kuivavat, ja kun kuivassa hiekassa ei ole
juuri mitään sitovaa, panee tuuli hiekkamuruset liikkeelle ja
voi kuljettaa niitä loitolle sisämaan seutuihin sekä toisinaan
levittelee niitä suurillekin aloille. Tällaisia oval laajat
hie-tikkoalat Baltian (Itä ) meren rannalla Riian kaupungin sen
duilla, samanlaisia ovat myös Kinburnin hiekkasärkät
Mustanmeren rannalla ja monet muut.
Joki rantahietikkojen synty on vähän erilainen,
(ieo-loogisista kartoista näemme, että isompien keskikokoisten ja
pientenkin jokien rannoilla tavataan joen suuntaisia
hiekkasärkkiä, kun vaan ranta on laakea. Kovat rankkasateet ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
