Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Viisi ensimainittua puulajia viihtyvät paraiten tasaisilla
multa myöskin hyvästi epätasaisilla mailla ja kukkuloilla.
Viimeiset viisi lajia taas valitsevat enimmäkseen alavia
paikkoja. rinteitä sekä soitten ja järvien rantoja. Aikaa myöten
liittyy näihin vielä muutamia pensas- ja puulajeja, niinkuin
Genisla tinetoria, Citisus hiflorus y. m.
Mistä ja minkä kautta ilmestyvät nämät uudet
tulokkaat hietikoille, vaikka vanhempia metsiä ei löydy lähitienoilla
vielä kymmenkunnan virstan päässäkään? Epäilemättä puut
ja pensaat ilmestyvät siemenistä, joita elukat, linnut, luuli
ja vesi kuljettavat. Elukat kuljettavat siemeniä paikasta
toiseen karvassansa (lampaat, koirat y. m.) vielä
suuremman määrän puunsiemeniä kuljettavat jyviä syövät linnut
vatsassaan, (raslas, närhi, varpunen y. m.), lulva-vesi tuo
keväällä runsaasti siemeniä ja puun oksia ja lopuksi voivat
tuulet kuljettaa suuret määrät keveitä pajun, haavan vieläpä
koivun ja männynkin siemeniä mukanaan pitkät matkat.
Jos täten kulkeuneel siemenet sattuvat putoamaan sopivaan
paikkaan, rupeavat ne siinä kasvamaan. Tällä tavoin
vaeltavat siemenet kaukaakin ja kasvavat hietikoilla alussa
sangen harvassa ja yksinään, varsinkin mänty, tammi, koivu
y. m. Kun tällainen puu kasvaa niin suureksi, että se itse
luottaa itävää siementä, s. o. noin 15—20 vuotiaaksi, jatkuu
luonnollinen metsän kasvaminen nopeammin. Jokaisen
isomman puun latvuksesta lankeaa varjo pääasiallisesti sen
pohjoispuolelle ja siitä syystä puuntaimet enimmäkseen
ilmaunlu-val emäpuitten suojassa sen pohjoiselle, varjoiselle puolelle.
Tällainen metsä, joka on syntynyt luonnollisen
siemennyksen kautta, alussa yksinäisistä ja harvassa olevista puista,
näyttää erämaalta saarekkeilleen ja on omituinen puitten
eri-ikäisyyden vuoksi. Semmoinen 011 esim. kruununmetsii
Novogluhovskijn hoitoalueessa, jossa metsän tiheys on
ainoastaan 0.4—0.5; sellainen 011 myös Herra Kjonigin omistama
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
