Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
278
motsa Bogoduhovskijn kihlakunnassa (tiheys 0.6—0.7) ja
monta muuta samalla tavoin syntynyttä mäntymetsää.
Äskensanotulla tavalla tulevat hietikot metsää
kasvaviksi, noin 80—100 vuoden kuluessa, ja siitä syystä on
tällaisen metsän tiheys ylipäänsä epätyydyttävä ja puitten ikä
monenlainen, — täysi-ikäisistä vesametsään ja taimiin asti.
Mutta omistaja voi luontoa avustaa keinotekoisella
metsän kasvatuksella, ja siten jotenkin lyhyessä ajassa aikaan
saada taajan, tasaisen, arvokkaan ja hyötvä tuottavan
metsän. Männyn viljelyksestä hietikoilla puhun tämän kirjan
2:ssa osassa, mutta sillä välin selitän hietikoitten luonnetta
umpeen-kasvamisen kolmannella ajanjaksolla. Kun hietikot
tavalla eli toisella ovat tulleet metsää kasvaviksi enenevät
niillä myös kasvilajit tuntuvasti. En rupea luettelemaan
kaikkia kasveja; huomautan ainoastaan, että llarjkovin kihla
kunnassa metsää kasvavilla hietikoilla tavataan enemmän
kuin 1(K) kasvilajia. Tietysti siinä, missä puita ja pensaita
on hyvin tiheässä, ja missä ruohokasveilla on niukasti valoa,
kosteutta ja sähköä, ruohot eivät kasva. Mutta, missä vaan
muodostuu aukko tai tie jota myöten valo pääsee, siihen
ehdottomasti ilmestyy ruohokasveja.
Metsäisellä hietikolla on omat suhteensa tuuleen,
lämpöön ja kosteuteen, jotka täällä vaikuttavat maaperään, ei
suoranaisesti, ’ vaan metsän välityksellä. Tästä seuraa, että
ilman ja ilmaston kaikkien alkuainetten vaikutus
metsämaahan on paljoa monimutkaisempi ja sekavampi, josta
syystä myös sen tutkiminen ja määrääminen ei ole helppo.
Metsää ja metsämaata ei ole ulkomaillakaan varsinaisesti
tutkittu ennenkuin vasta meidän aikoinamme. Venäjällä
perustettiin ensimmäinen metsänhoidollinen koeasema vasta
vuonna 1900 llarjkovin läänin kaakkoisrajalle llarjkovin
hoitoalueeseen, lise en ole toimittanut juuri minkäänlaisia
lulkimuksia mäntymetsässä, syystä, eitä hoidettavanani oleva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
