Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•189
iiiiruine uutterasti harjoitetaan antaa meille selvän kuvan
metsän uudistumisesta kasketuilla aloilla. Itä-Suomen kylää
ympäröi kauvimpana havumetsävyöhyke (aarniometsä), missä
kaskenpolttoa ei ole harjoitettu. Tämän sisällä 011
ensimmäisenä sekametsä vyöhyke, sitten seuraa lehtimetsä
tavallisesti koivuvyöhyke ja lähimpänä kylää vanhimmalla, yhä
uudistetulla kaskeamisella loppuun ryöstetyllä alueella, on
leppäalue aukeine ahoineen.
Sekametsän syntyminen ensi kertaa kasketuilla aloilla
on selitettävissä siten, että ympäröivä havumetsä
sivusiemen-nyksen kautta nuorentaa kaskialan, minne samalla vuosittain
valmistuvia, kevyitä lehtipuun siemeniä tuulen mukana
kerääntyy ja näin nousee alalle sekä havumetsän että
lehtimetsän nuorennos.
Mutta kun tämä ala muutaman kymmenen vuoden
kuluttua uudelleen kaadetaan kaskeksi on lehtipuilla siellä jo
vahva jalansija, sillä kannot säilyttävät polttamisesta
huolimatta useimmiten kasvuvoimansa ja nopeasti kehittyvien
juurivesojen avulla tukahuttavat havupuun taimet. Usein
on viereinen havumetsä sillävälin jo kaadettu kaskeksi, joten
siementäviä havupuita ei enää löydykään lähettyvillä ja,
raskaita kun ovat, eivät havupuun siemenet kulje tuulen
mukana pitkiä matkoja. Näin pakenee havupuu raja yhä
kauvemmas ja seurauksena on lehtimetsän leviäminen
kaski-alan mukana.
Vaikeammin on selitettävissä miksi leppä, joka
luonnon metsissä on syväpohjaisen, hiestävän maan puulaji *)
seuraa kaskialoja kuiville, tyysten uuvutetuille rinteille ja
siellä taistelussa vie voiton muista puulajeista. Lieneekö
lepällä ominaisuus voida käyttää hyväksensä viimeisenkin
ravintomäärän maassa, kuten esim. viljalajeistamme
kauralla, vai lienevätkö lepän juurella tavattavat, typpeä yhtevt-
*) Gayer: Waldbau (.litt); Hannikainen: Mets. hoit. oppi (73).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
