Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•190
tävät sienimuodostukset tähän syynä, siihen ei tutkimukset
toistaiseksi anna vastausta.
Arvottomien? *) lehtimetsien, useimmiten koivu- ja leppä
viidakkojen syntyminen kaskimaille, on metsänhoidolliselta
kannalta katsoen kaskiviljelyksen suoranaisista seurauksista
enin silmään pistävä. Ainoastaan harvoin, suotuisissa oloissa
nousee havumetsä kaskialoille. Tässä onkin syy miksi kaski
viljelys on saanut metsänhoitomiehiltämme niin ankaran
tuomion ja sen ankaruutta lisää syystä vielä ne kaskenpolton
välillisesti aikaansaamat vahingot, mitkä kulovalkea
metsillemme tuottaa. Useimmissa tapauksissa on kulo, tuo
metsiemme pahin vihollinen, kaskenpolttajan tulesta alkunsa saanut.
Tekisi kuitenkin mieli sanoa että tämä tuomio on ollut
liian yksipuolinen, lausuttuna siinä muodossa kuin se
useimmiten tehdään. Kaskiviljelys on ollut kansamme
menestymisen elinehtoja ja sellaisena on sillä ollut kieltämätön
merkityksensä. Sitäpaitsi on kaskiviljelys osottanut
kykenevänsä korjaamaan aikaansaamansa vauriot metsissä, jos sitä
oikeaan suuntaan johdetaan.
Otamme seuraavassa puheeksi kaskiviljelyksen
metsänuudistamisen palveluksessa.
Maamme kauneimmat mäntymetsät löytyvät aikoinaan
kaskena viljellyillä mailla, joihin luonto itse on uuden
kasvun sivusiemennyksen kautta perustanut. Luonto on
osottanut, että jos kaskena viljelty maa, jota ei ole liiaksi
uuvutettu aikanaan saa siementä, saattaa se olla uudelle
metsän-kasvulle hyvinkin sopiva. Tämä luonnon viittaus
toiselta-puolen ja yhä lisääntyvä aukeitten kaskiahojen ja
arvottomien lehtimetsien runsaus toiseltapuolen, lienee antanut alun
keinolliselle metsänuudistukselle kaskiviljelyksen yhteydessä.
Tuntuva osa, Tr. A. Blomqvistin mukaan n. 15 0 o
metsämaastamme, kasvaa lehtimetsää. Tunnettua on, että par-
•) Toimitus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
