- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXV bandet. Häfte 1-4/XXV nide. Vihko 1-4 /
191

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•191

haat metsämaamme ovat näiden, useimmiten kaskeamisen
kautta syntyneiden lepikoiden ja koivikoiden hallussa. Nehän
useimmiten peittävät arvokkaammankin metsän kasvuun
soveliaat tuoreet, humusrikkaat murtokivimaat.

Jo nelisenkymmentä vuotta siiten heräsi ajatus näitten
lehtomaiden muuttamisesta arvokkaampia puulajeja
kasvaviksi. Tällöin ruvettiin tekemään kokeita kaskiviljelyksen
sopivaisuudesta tähän tarkoitukseen ja ottamaan selvää,
voitaisiinko se ehkä liittää metsänhoidon palvelukseen. Tämän
suuntaisia kokeita on tehty sekä ruuuun metsissä että
yksityisten suurviljelijäin tiluksilla. Vanhimmat ja samalla
laajimmat metsänuudistusta tarkoittavat kaskiviljelykset ovat
tehty tirehtööri Blomqvist in alotteesta Kvon-Vesijaon
ruuuun-puistossa. Teemme seuraavassa selkoa mainituista
kulttuuritöistä ja niiden tuloksista.

Vesijaon ruununpuiston vanhimmat kulttuurit ovat
vuodella 1873. Melkoiset alat mainittua ruununpuistoa
kasvoivat tällöin lehtimetsää, joka syrjäisen asemansa vuoksi oli
melkein arvotonta. Näitä erittäin hyväluonloisia maita
ruvettiin kaskiviljelyksen avulla muuttamaan arvokkaampaa
puuta kasvaviksi. Ruunun torppareille annettiin oikeus
metsänhoitajan tarkastamaan ja määräämään paikkaan perata
kaski, jonka suuruus vaihteli 1—2 tynnyrinalaa. Usein
kas-kialan muoto ja suuruus kuitenkin jäi riippuvaksi
lehtimetsän koosta siten, että se, mikäli mahdollista, koetettiin
kokonaisuudessaan kaskeksi kaataa. Tästä menettelystä oli se
etu, ettei kaskiviljelyksen reunoille jäänyt lehtipuita kulttuuri
alaa siementämään. Yksityiset lehtipuut kasken lähettyvillä
olevasta metsästä poistettiin samasta syystä.

Kaski kaadetaau tuvalliseen aikaan heinäkuussa puun
parhaassa lehdessä ollessa ja jätetään kuivamaan seuraavaan
kesään. Seuraavana kesänä Juhannuksen aikaan poltetaan
kaadettu kaski sopivalta ilmalla. Polteltaessa on metsäpalon
vaaran ehkäisemiseksi mitä suurinta varovaisuutta nouda-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:54 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/25/0215.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free