Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•227
vaiheilla lehtipuutuotanto nousi 80—90 "/» metsän
hakkuumäärästä. Viime vuoskymmeninä on tämä prosentti ollul
alenemassa ja tarkoitus onkin lopulta saada havupuut
metsänhoidollisten toimenpiteitten kautta metsässä jälleen vallitseviksi.
Tämän jälkeen syötiin aamiainen läheisessä majatalossa
ja niin oltiin valmiit lähtemään metsää kiertämään. Jo
matkalla huomautti Meister ettei hänellä ollut paljon metsän
vihollisia ja tuhoojia voitettavana, mutta se ainoa, jonka jäljet
olivat huomattavat oli sitä vaarallisempi; se oli lumi, jonka
jälkiä kyllä tulimme näkemäänkin. Ensiksi saavuimme
55-vuotiaaseen, keskimäärin 21 m. pitkään pyökki ja
saarnimet-sään, missä siellä täällä näkyi vaahteraa ja leppääkin Maa
oli tertiääri muodostumaa, joka rapautumisen kautta oli
sangen rikas alkalisuoloista. Apuharvennustuotteita lajitteli siellä
halonhakkaaja ameriikkalaisella litteäteräisellä kirveellään,
joka meikäläisistä tuntui tähän työhön kehnolta. Mutta työn
laatu oli sitä intensiivisempää. Luudaksen vahvuisista oksista
alkaen koottiin kaikki puutavara. Oksat ja latvat sidottiin
rautalangalla metrin pituisiin kimppuihin, ympärimitallaan
myös yhden metrin, joista polttopuuksi myytäessä saatiin
45—HO eentimiä. Työpalkka oli 15 centimiä kimpulta.
Paksummat osat puusta sahattiin ja halottiin haloiksi, jotka
pinossa saivat kesäkauden kuivua metsässä. Arvopuitten hinnan
sanoi Meister pysyttelevän pyökille HO—50 fr. m3 ja saarnille
75—130 fr. in8. Suorarunkoisia, komeita saarnia löytyikin
hoitoalueessa sangen runsaasti, kun taas koivuista oli puute,
niitä kun löytyi koko metsässä vaan muutamia. Pieuellä
alalla niitä nykyään jo kyllä viljellään, mutta vaan
luudak-siksi, 12-vuotisella kiertoajalla.
Nousemme rinnettä ylemmäksi. Edessämme kohoaa
55-vuotias puhdas pyökkimetsä. Täälläkin oli halonhakkaaja
apuharvennuspuita pilkkomassa Katselemme hänen työtään,
joka käy konemaisen tottuneesti. Meister huomauttaa, että
puiden kuivuminen metsässä käy sangen hitaasti ja siksipä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
