Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•228
ne täällä jo katkotaankin ’/a metrin pituisiksi ja pienimmätkin
hakataan. Katselimme vielä metsikössä olevaa lU hehtaarin
suuruista pysyväistä (konstantti) koealaa. Jokaisen puun
mittauskohta rinnankorkeudella (1,3 m.) oli huolellisesti maalilla
merkitty niin, että mittaus voitiin tehdä aina samalla
korkeudella ja vieläpä aina samassa suunnassakin. Tämä seikka
ansaitsee huomauttamista siksi, että tarkkuudelle näinkin
aroissa mittauksissa ei kaikkialla pantu suurtakaan huomiota,
sillä esim. Grafrathissa vaihteli rinnankorkeus eri puissa
hyvinkin yhden desimetrin. Runkojen nykyisen lukumäärän
1120 arveli Meister kokemuksen nojalla perustellen laskevan
i-60:neen, metsikön tullessa 100-vuotiaaksi.
Täällä olimme myös tilaisuudessa näkemään saman,
minkä jo aikaisemmin prof. Mäyrin koepuutarhassa olimme
huomanneet, että nim pyökki syrjäyttää samanikäisen
tammen. vieläpä näytti mäntykin olevan vaarassa joutua
häviölle taistelussa pyökin kanssa.
Sivuutettuamme sitten metsikön, jossa harjoitettiin
»ideaalista Nutzholzvvirtchaftia», tarvepuu taloutta, missä pyökki
vähitellen apuharvennettiin antaakseen tilaa vaahteran ja
saarnin vapaalle kehittymiselle, tuli eteemme sekametsä
saarnia, lehmusta ja pyökkiä. Siinä oleva koeala osotti
pituuslisäkasvun metsikössä sangen joutuisaksi ja vaikka
paksuuslisäkasvu olikin ollut pieni, lisääntyi massa
huomattavasti. Pyökki muodosti metsikön lyhyimmät rungot.
Mitään erikoista metsikköä, jossa näkisimme
lumen-murron tuhoisaa jälkeä ei tarvinnut kaukaa etsiä. Kaikkialla
missä vaan kuljimme huomasimme taipuneita, jopa
kaatuneitakin ja katkenneita puita, ellei niitä vielä oltu ehditty
korjata. Usein puhui metsänhoitoja Meister tästä metsänsä
vainoojasta pahimpana vihollisenaan, työnsä vaikeuttajana ja
erikoisesti sanoi hän lumen ahdistavan jaloimpia puulajeja.
Niinikään hän huomautti, että puut alle 25 vuoden, jotka
kerran ovat päässeet luokkapuuksi taipumaan ovat autta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
