Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17
yleensä koivu, lehtikuusi ja kosteilla paikoin leppä ja
käytettiinkin näitä etupäässä. Suojelusmetsää perustaessa
Ebers-Lierger Pätk iin meneteltiin siten, etlä taimet istutettiin jälellä
olevien kantojen pohjoispuolelle siten, että jokaisen taimen
väli toisesta suunnilleen oli n. 2 m. Niin hyvin puhtaita
kuin sekasuojelusmetsiä perustettiin, ja jos jossain saltui
lövlvmiiän luonnollinen esimetsä, esm. koivun, haavan, pajun
tai pensaskasvien muodostama, käytettiin tätä hyväkseen.
Suojelusmetsien istuttaminen tapahtui vahvistetun
suunnitelman mukaan. Paljaaksi syödyt alueet jaettiin jaksoihin, joista
jokainen käsitti useampia neliöitä, (ktso karttaa). Istutus
alkoi jokaisen jakson itärajalta ja jatkui länteenpäin Tämä
siitä syystä, että hakkaus täten syntyneissä metsiköissä
vastaisuudessa tulisi käymään tuulen suuntaa vastaan. Kun
suojelusmetsä oli varttunut sen verran, — n. 10 vuotiseksi,
että siitä oli toivottua hyötyä, ruvettiin
metsikkoamuodosta-vaa puulajia istuttamaan, alkaen jokaisen jakson itärajasta
ja siirtyen länteenpäin. Istutus loimitetliin riveissä ja oli
rivien ja taimien väli niissä tavallisesti 1 m, toisinaan, jos
erittäin hyviä taimia käytettiin, 1,2 m.
Pulmallinen kysymys oli se, millä lailla se suunnaton
taimimäärä, - n. 70 miljonaa, — joka oli tarpeellinen niin
hyvin suojelus- kuin päämetsän perustamiseen, oli hankittava.
Suojelusmetsään tarvittava taimimäärä saatiin siten, että siellä
täällä Ebersberger Park issa, missä löytyi sopivata maata,
tämä hyvin ja syvältä kynuettiin, ja sitten käytettiin haja
kylvöä, jolloin siemenmäärä hehtaria kohti oli suunnilleen
HO —50 kiloon. Toisinaan kylvettiin myös kauraa sekaan, eitä
taimilla olisi vähän suojaa auringonpaahdetta vastaan. Kun
taimet tulivat n. 0.+5—0,50 m korkuisiksi, istutettiin ne
kouluttamattomina paljaaksi hakatuille aloille. Lehtikuuset
olivat silloin 2—3 v., koivut 3—4 v. Pääpaino pantiin
korkeudelle eikä ijälle. Päämetsän muodostamiseen tarvittavat
taimet kasvatettiin tavallisesti tilapäisissä, huolellisesti muoka-
9
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>