Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
18
tuissa taimitarhoissa, jommoisia löytyi useampia ympäri
Ebersberger Parkia. Yksi- lai kaksivuotiaina taimet koulutettiin
ja neljävuotiaina ne istutettiin paljaaksi hakatuille alueille.
Rivien ja taimien väli niissä vaihteli 0,8—l,o m. Alussa
kävi niin hyvin suojelus- kuin myös päämetsiin istuttaminen
verrattain verkalleen, pääasiallisesti riippuen sopivien
taimitarhojen vähyydestä ja siitä seuraavasta riittämättömästä
taimimäärästä. Niinpä löytyi v. 1898 sekä suojelus että
päämetsää 776 hehtarilla ja lisäksi suojelusmetsää 996 heh
tarilla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti kaikkien
paljaaksi hakattujen alueiden Ebersberger Park issa olla
metsitettyinä korkeintaan HO —35 vuoden perästä, laskettuna
vuodesta 189*2, siis viimeistään vuosina 1922—1927. (Grug
1898, s. 258—261).
Epäilemättä oli suojelusmetsien perustaminen suuria
kustannuksia luottava erehdys. Niiden päätarkoituksenahan
oli suojella niiden suojaan istutettua päämetsää halloilta,
varsinkin keväthalloilta, jotka Ebersberger Park issa aina
ovat olleet vaaralliset nuorille kultureille. vaara, mikä
melkoisesti oli suurentunut laajojen paljaaksihakkausalojen kautta.
Varltuakseen siihen määrin, että suojelusmetsistä oli
varsinaista hyötyä, tarvitsivat ne paraimmassa tapauksessa 10 v.,
mutta missä vaan maaperä oli huononlainen siellä oli
odotettava 10—15 v. Tämän kautta meni kallista aikaa hukkaan,
sillä ne metsiköt, jotka tätä nykyä löytyvät Ebersberger
Park issa, ja jotka ovat syntyneet kylvön tai istutuksen kautta
ilman suojelusmetsää, ovat, huolimatta siitä, että ovat
kärsineet keväthalloista, suhteellisesti paljoa kauniimmat kuin
suojelusmetsien alle istutetut metsiköt. Paitse mainittua
ajanhukkaa voi tätä nykyä useissa paikoin huomata, ettei
istutettu suojelusmetsä ole vastannut tarkoitustaan. Varsinkin
paikoin, missä maa on vähän alavala, kosteata ja maaperä
huonompi ei edes koivu ole ottanut menestyäkseen, vaan on
niitä joukottain kuollut ja eloon jääneet muodostavat lyhyen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
