Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Mäntymme kuori.
Eri puulajien kuoren vahvuuden ja muodon selville
saamiseksi, on ulkomailla (esim. Saksassa, Itävallassa, Schweitzissä
ja Ruotsissa) kyllä työskennelty. Niinpä on Kunze tutkinut
männyn kuoren paksuutta, Höhmerle Schwarzkiefer’in ’) ja
viime aikoina FluryJ) ja SchifFel lehtikuusen. Viime
mainittu on julaissut työnsä tulokset aikakauskirjassa
»Mitteilun-gen aus dem forstlichen Versuchswesen Österreichs»,3) ja
aijon ne tässä lyhykäisesti esittää syystä, että olen omat
työni järjestänyt samaan tapaan.
Schiffel on tutkimuksellaan koettannt valaista muun
muassa kysymyksiä, missä suhteessa kuoren vahvuus on
kuorimattoman puun vahvuuteen rungon eri osilla ja mitä
vaikuttavat puitten pituuden, ijän, rungonmuodon ja
maan-laadun vaihtelut yllä mainittuun suhteeseen.
Ensimäisen kysymyksen ratkaisemiseksi on S.
aineistostaan (kaikkiaan 133 puuta) valinnut 6 yksilöä ja kuutioinut
ne Huber in kaavan mukaan yhden metrin pituisissa osissa
sekä kuoren päältä että alta otettujen mittojen perusteella.
Tuloksena lausuu hän: »Näitten 6:n puun nojalla tehdystä
kuoritutkimuksesta huomataan, että suhteellinen kuoren vah-
’) .hilaisilit aikakauskirjassa »Mitteilungen uus dem forstlichen
Versurhswesen Österreichs», 7. Vihko 1881, sivu ’21.
*) Aikakauskirjassa «Mitteilungen der Schweizerischen Zentral
anstalt flir das forstliche Versuchswesen > Nidos V, v. 1897.
*) Aikaisemmin: »Zentralblatte ftlr das gesamte Forstweseu>.
1905, sivu 1)7.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
