Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
120
vuus (kuoriprosentti) verrattuna läpimittaan kuoren päältä
ja kuutiosisällykseen ei suinkaan ole yhtä suuri eri
kappaleissa». —–-Tässä tutkitut lehtikuuset osoittavat, että
kuoriprosentti pienenee hyvin äkisti juuresta juuripaisuman
päähän asti, vähenee sitten hitaammin lähes kolmanteen osaan
rungonkorkeutta, pysyy ylempänä yhtä suurena aina sivu
pituuden puoliväliin, nousee taas vähitellen, myöhemmin
latvuksessa runsaammin ja saavuttaa varren huipussa
maksiminsa. Juuripaisumassa ja latvukseen kuuluvassa rungon
osassa on tämän jälkeen suhteellisesti vahvin kuori».
Samaan tulokseen ovat myös tulleet ensin Böhmerle ja
sitten Flury.
Varsinaisen tutkimuksen perusteena oli S:llä aineistonsa
kaikki 133 puuta otettuina erilaisilta kasvupaikoilta eri
seuduilta, joitten korkeus merenpintaan nähden vaihteli 250—
1,300 metriin.
Paikalliset olosuhteet ja kasvupaikan korkeus eivät
tuntuneet vaikuttavan sanottavasti mitään kuoriprosentin
suuruuteen.
Puitten pituuden mukaan tehdystä jaoituksesta sanoo
S.: «Näyttää siltä, että kuoriprosentti pienenisi korkeuden
kasvaessa, mutta eroitukset ovat niin vähäiset, etfeivät ne
kelpaa todistuksiksi». Mainitun jaoituksen tuloksen osoittaa
seuraava taulu:
Puitten
Fituna | * [-keskimääräinen kuoriprosentti-] {+keskimääräi- nen kuori- prosentti+}
dl. kpl.
8-13 14-10 20-32 46 57 30 23,1 21,8 20,9
Kysymykseen, vaikuttaako kasvullisuusluokka
lehtikuu-sen kuoriinuodostukseen, sanoo S. ei voivansa vastata. Böh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
