Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121
merle on kyllä huomannut, että puun ijän pysyessä
muuttumatta ja tilavuuden lisääntyessä pienenee kuoriprosentti,
mutta kasvaa taas ijän lisääntyessä ja tilavuuden ollessa
entisellään, — siis paremmalla maalla olisi alhaisempi
kuori-prosentti kuin huonommalla.
Yhdistettyään kaikki täysipuiset, pienilatvuksiset ja
samoin katolatvaiset päättää hän, ettei rungon muotokaan
sanottavasti vaikuta kuorimuodostukseen.
Lopputuloksena koko tutkimuksestaan lausuu S.:
»Mitään ulkonaisia, helposti huomattavia syitä kuoriprosentin
erilaisuuteen ei ole huomattavissa; ne näyttävät pikemmin
olevan fysiologista laatua ja on niitten selville ottaminen
jätettävä fakkibotanistille».
Käytännöllinen hyöty kerrotusta työstä on lehtikuuseen
nähden seuraava:
1. Saadaksemme tietää puun läpimitta kuoretta on
kuorellinen läpimitta vähennettävä 12:11a prosentilla.
Juuri-paisumassa ja latvuksessa ei tämä kumminkaan pidä
paikkaansa.
2. Puun tai puun osån kuorellinen tilavuus
vähennettynä 22 4 o:lla antaa kuorettoman tilavuuden — samalla
rajoituksella kuin edellisessäkin.
Tuntematonta on allekirjoittaneelle, onko omassa
maassamme suurempia tämän suuntaisia tutkimuksia toimitettu.
Vähäpätöinen kokeeni on tehty Perhon pitäjässä
Salamajär-ven kruununpuistossa Evon metsäopiston oppilaiden
harjoitustyö alueella v. 1905. Kaikki mitatut puut,1) yhteensä
100 kpl., ovat olleet linjoille kaadetuita mitä erilaisimmilla
mailla, joten mielestäni tuloksia voidaan pitää paremmin
keskimääräisinä ja sikäläisiä olosuhteita vastaavina kuin jos
’) Mäntyjä, katso sivu 19.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
