Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
tossa Vähän pohjoisempana lakkaa se tykkänään
esiintymästä, uudestaan ilmetäkseen Inarijärven eteläpäässä, missä
maanlaatu on parempi. Pian se kuitenkin siitä lähtiessä
loppuu kokonaan.
Paitsi mäntyä, kuusta ja koivua huomataan Lapissa
myöskin leppä, luomi, haapa, paju kataja, musta ja
punainen viinamarjapensas, sekä maan eteläisimmässä osassa
paatsama.
Jäkälää on runsaasti, eritoten matalammilla mäntyä
kasvavilla hietakäytteillä ja nummilla. Se viihtyy kuitenkin
myös metsättömilläkin seuduilla. Jäkälä on elinehto
poronhoidolle, mutta myöskin muulle karjalle hengenpitimeksi koo
taan sitä suurissa määrin.
Vuosina, jolloin ei niitä halla pane, on marjoja
runsaasti. Hillot, soitten kaunistukset, kypsyvät kuten puolatkin
joka vuosi; mustikat, punaiset viinamarjat ja vatukat
(mesimarjat) eivät sitävastoin kypsy pohjoisimmassa osassa Lappia
kuin aniharvoin, riippuen ilmasuhteista.
Aniharvat tunturit kohoavat 2,000 jalkaa korkeammalle
merenpinnasta. Ikuisen lumen peittämiä tuuturihuippuja ei
senvuoksi ole Suomen Lapissa. Nämä tunturihuiput eivät
ainoastaan ole metsättömiä, vaan usein melkein tykkänään
kasvuttomiakin. Ainoastaan tällaisille aivan alastomille
tuntureille kuuluu oikeastaan nimitys »tuoddar», jos kohta siten
usein nimitetään sellaisiakin kukkuloita, jotka eivät ole niin
kaljuja, ettei niiltä löytäisi paitsi jäkäliä, myöskin sammalia
ja kutistuneita tunturikasvia sekä sieltä täältä Salix herbacean.
oikeastaan kutsutaan vähän matalampia kumpuja, riippuen
niiden muodosta, joko Oiveiksi 1. oaveiksi (päiksi) tai
skai-deiksi (harjuiksi). Korkeita kukkuloita kutsutaan myöskin
nimeltä kaise sekä tjokk. joista viimemainitulla nimityksellä
ymmärretään sellaisia korkeampia vuorenhuippuja, jotka
jollekin suunnalle ovat äkkijyrkät.
Mainitulla 2,000 metrin korkeudella kasvaa, paitsi t un-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
