Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
151
turipajua vaivaiskoivu. Diapensia. Menziesia, y. m.
tunturi-kasvia. sekä siitä alaspäin lähtien jo koivukin. Kallioilla
jotka ovat osaksi teräväsärmäisiä osaksi pyöristyneitä, usein,
erittäinkin lähempänä maanselkää, tavattoman suuria, kasvaa
useita jäkälälajia, jolka keväisin, hangen peittäessä lumen
ja estäessä poroja pääsemästä poronjäkälään, ovat
hätä-rehuna niille.
Vesiperäisiä maita on runsaasti etenkin tunluriselänteen
eteläpuolella. Monet niistä, varsinkin Sodankylän
kirkkoherrakuntaan kuuluvista, ovat erittäin laajat, usein käsittäen
monta neliöpeninkulmaa. Nämä vesiperäiset maat, jotka usein
ovat hyvin heinäviä, antaen uudisasukkaan karjalle runsaan
ravinnon, ovat useampaa lajia, mutta niissä voidaan eroittaa
2 pääryhmää, rahkasuot ja korpisuot.
Rahkasuot muodostaa pääasiassa valkosaminal tai muut
sammaliajit. Ne ovat metsättömät, ja on niillä joskus
yksinäisiä vaaroja tai kumpuja, jotka talvisin näyttävät saarilta
suuressa järvessä. Sellaiset suot paisuvat ja kohoavat, uusien
sammalkerrostumain kasvaessa vanhain päälle. Ne saavat
silén lopulta kuperan pinnan, tullen silloin hiukan
kuivemmiksi. Sellaisilla soilla kasvaa hilloja, karpaloita,
vaivaiskoivua, Pinguicula ja Droseralajia j. m s. ja laidoilla pajuja.
Veden haihtuessa kuluu lämpöä, minkä vuoksi suot tekevät
ilmaston kylmemmäksi.
Korpisuot ovat suomaita, joilla lahominen on edistynyt
pitemmälle. Niiden joukossa eroitainme:
Mutasuui (paludes profundæ), joilla usein kasvaa
kuusimetsää. Niillä versoo usein saralajia. kuten Carex limosa,
(hordorrhiza, panicea, livida y. m., joitten tiheään
yhleen-kutoutuneet juuret usein muodostavat hyllyviä, joille
astuminen on vaarallista.
Rinukkojänkät 1. moraset (pai. virgalæ), jotka ovat
tavalliset etenkin purojen varsilla ja järvien rannoilla. Niillä
kasvaa mitä epätasaisimmalla maalla tasakorkea pajuvesaikko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
