Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
153
Seurakunnan keskustassa on maa verrattain kuperaa,
loiveten niinhyvin etelään kuin pohjoiseenkin päin. Sangen
tasaisia maita on siten Inarin rajaa vastassa, jolta ne jatku
vat samanlaisina aina Inarinjärvelle asti. Vähän eteläpuolelta
l Isjoen kirkkoa alkaa maa samoin laeta pohjoiseen päin.
Yksityiset vaarat ja seljat eivät ole erittäin korkeat,
päinvastoin ovat ne usein tuntuvasti matalammat itse
Maanselkää ja vieläpä siitä Finnmarkkiin ja Venäjään pistäviä
haaroja. Maaperä niissä on soraa, matalammilla paikoin
väliin turvemuta tai vielä lahomattomat sammalkerrokset.
Tavallisesti ovat ne lumettomat jo Juhannuksena, jonka vuoksi
niillä onkin ainoastaan alempaan tunturivyöhykkeeseen
kuuluvia kasvia. Useilla on poronjäkälää.
Kukkulat ovat. muutamia poikkeuksia lukuunottamatta,
hyvin loivalaitaisia, tehden 20 à 30 asteen kulman.
Ylipäätään ovat ne niin tiheässä, että toisen loppuessa toinen alkaa.
Niiden alarinteillä, kuten välissään olevissa notkoissakin,
kasvaa harvassa matalia koivupensaita. Kasvavia mäntyjä etsii
niiltä suotta.
Seurakunnan länsirajan muodostama Tenojoki kulkee
syvässä uomassa, jonka se on karuun maahan uurtanut.
Kannat ovat usein 40—50u kulmassa, jättämättä mitään tilaa
kasvullisuudelle veden äyräillä. Paikoin reunustaa jokea
kuitenkin kapeat metsäiset hiekka- ja multapenkereet.
Yhdyttyänsä Karasjoen kanssa alkavat jokivarret mataleta, ne
muuttuvat viljavammiksi ja levenevät, joten jokivarrenlaakso
toisinaan, kuten esim. Outakoskella, saavuttaa ainapa 100 à 200
jalan leveyden. Maapeitteen muodostaa silloin sora ja
murto-kivet. Nämä kapeat rantapengermät eivät kuitenkaan voi estää
Tenojokilaaksoa käymästä Suomen Lapin
hedelmättömim-mästä laaksosta.
Mänty- 1. petäjämetsää on oikeastaan vaan seurakunnan
eteläisimmässä osassa, siellä olevien suurempien vesistöjen
Utsjoen ja Tenon 1. oikeammin Inarijoen varsilla, mutta siellä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
