Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
154
kin ovat puul ohuita ja matalia. Mäntymetsä kulkee
kuitenkin pohjoiseen aina peninkulmaa lähelle Utsjoen kirkkoa, jonka
pohjoispuolellakin yksinäisiä, kääpiömäisiä mäntyjä lapaa.
Missä mänty kasvaa, siellä ovat maat loivat ja
pituussuunnaltaan usein jokien kanssa samanne päin juoksevat.
Näillä mailla tapaa aina hietaa ja hiedan päällä ruokamultaa
Mäntyä ei siis löydy Mando- eli Maaddajaurin (järven)
rannoilla, jolla Utsjoen kirkkoherranvirkatalo on, ja joskohta
purojen reunamilla matalat leveälatvaiset koivut huojuvat, on
seutu ikäänkuin luonnon suuri suruhuone, jossa vaan
lentävät linnut ja villit eläimet viihtyvät. Mutta jo linnuntietä S
kilometrin päässä kirkolta eteläänpäin, Jorhejaurin
saaririk-kaan järven seuduilla loistaa kesän aurinko läpi reheväin
männvnlatvojen järven pintaan. Myöskin seuraavissa
matkoissa kohoilee kookasta petäjikköä, josta vieläkin löytää il
sylen pituisia, latvasta 7 à 8 tuumaa paksuja hirsiä
huolimatta siitä, että isot puut on sangen tarkoin noukittu pois.
Näiden seutujen parhaat petäjämetsät tapaa siten Kevo-,
Ka-nes- ja Tsuoggajaurin seuduilla, minkä jälkeen mänty taasen
kehnonee, kasvaa harvassa ja on rakennus- ja
laivanveisto-puuksi kelpaamaton. Mutta Mierasjaurin länsirannan
keskikohdalla on n. 1 4 peninkulmaa pitkälti ja sangen leveälti
tunturille päin kaunis petäjämetsikko. Järven itärannalla
sitävastoin tapaa vaan jonkun ainoan mäntvpahasen. Syy tähän
eroavaisuuteen lienee siinä, että Mierasjaurin suunta juoksee
luoteesta kaakkoon. Järven eteläpäässä muuttuvat rannat
jälleen jyrkiksi ja petäjien mitat alkavat pienetä, mikä jatkuu
siihen asli. että tämä puulaji hiukkaa etelämpänä kokonaan
loppuu. Senjälkeen se ei esiinny ennenkuin pohjois-lnarissa,
missä varsinainen mäntymetsä alkaa n. 2 km. Paksu-Ednamin
(-maan) pohjoispuolella, n. 4 pk. vesitietä Mierasjaurilta.
Näiden seutujen välinen maa-ala, puista ja kaikestakin
kasvullisuudesta melkein paljas ylänköseutu on senvuoksi paljon
kaamoittavampi paljon pohjoisempana olevaa Kanesjaurin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
