- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVI bandet. Häfte 1-4/XXVI nide. Vihko 1-4 /
164

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

164

vuonon ja kahlottua yli Tshudsjoen, kiviperäisiä maila, joilla
kasvaa paikoin huonoa koivua, paikoin harvaa mäntyä. Yhä
karumpaa on seutu siitä etelään, aina Nangunvuonolle asti,
joskohta tällä välillä on metsäisiäkin vaaroja ja kankaita,
paikoin erinomaisenkin mahtavia, kuten esim. Patsjoen
kahden puolen. Nangunvuonolta alkaa maaperä käydä
hedelmällisemmäksi, ja pian olemme Inarin viljavimmassa
seudussa, Auvel-jokilaaksossa.

Ivalojokilaaksossa nauttii etelämpääkin. Suolloselkien
yli kavunnut, metsien kirjavuudesta, rehevistä niityistä,
suorine pihlajineen. tuuheine tuomineen ja viinamarjapensaineen,
jotka tuoksuvien ruusujen keskessä taipuvat maahan
runsaiden niarjaterttujensa painosta. Viinamarjat ja vatukat eivät
joka vuosi kypsy täällä ylhäällä, mutta suotuisna kesinä kyllä,
ja silloin jälkimmäiset aina Utsjoella ja jopa Jäämerellä asti.
Jo jokisuulla kohtaa ensimmäisen kuusen ja peninkulman
päässä jokea ylöspäin eivät kuusimetsät enää ole
harvinaisia, ja täällä kilpailevat jo kuuset pituudessa
pilvenkorkuis-ten petäjien kanssa, niiden keralla tehden metsät sankoiksi.
Kyrön Tuomaan talon seuduilla lakkaa jokilaakson viljavuus,
mutta metsät etenevät siitä vielä pitkälle tiheinä ja
varteva-puisina, siellä täällä jonkun pientä vesaikkoa kasvavan
notkon katkaisemina.

Kohta muuttuvat kuitenkin jälleen maat. Suot alkavat
käydä metsättömiksi ja autioiksi, ja kovemmilla kuusta
kasvavilla mailla alkaa metsä olla lyhempi ja tanakampi.
Petäjän sijaan alkaa näkyä pieniä kitukasvuisia mäntyjä. Sekä
mänty että kuusi ovat nyt kapeampia tyvestä, vahveten
muutamien jalkojen korkeudella maasta, oksarajasta alkaen. Yhä
matalenee ja harvenee metsä, ja kohta leviää eteemme
ääretön erämaa, oikea kuolleitten valtakunta, jolle lappalaiset
ovat antaneet tuon mahtavan nimen Suolloselge, saarien selkä.

Niin lumoavia kuin ovatkin Lapin ainoat toivehikkaat
seudut, Lutto-, Nuotte, Ivalo- ja Kaamasjoen useissa paikoin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/26/0178.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free