Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
niin heinäiset jokirannat ja muhkeat metsät, sitä
synkemmät ovat Saariselän erämaat. Saariselällä ei ole Huijan
rannan yleisiä alppilintuja. ei edes tunturien tavallista asujainta
lapinvarpnsta; majava, saukko ja ahma eivät tule koskaan
ulottamaan matkaansa tänne. 8 pk. taipaleella tapaa tuskin
muurahaista, saatikka kekoa. Peurat vaan pahimpaan aikaan
etsivät täältä turvaa lappalaisen varmalta luodilta.
Suollo-selän viime tuntureilla, Naattasilla. muuttuu arktinen
kasvisto: etelämpänä se esiintyy, vaan tunturien huipuilla.
Etelän kasvit tulevat vastaan. Mutta täällä ollaankin jo
Sodankylän alueella.
Suolloselän lukuisien tunturiselänteiden välissä on
kuitenkin metsäisiäkin laaksoja, ja idempänä ne vaihtelevat
hyvinkin tiheään.
Enimmäkseen kasvaa niillä huonoa koivua tai pientä
risukkoa, paikoin mäntyä, harvoin kuusta. Selänteen
pohjoislaidalla kasvaa kuitenkin sangen runsaasti kuusta, joka
täällä menee mäntyä korkeammalle tuntureille.
Huomattavaa on Inarissakin, että korkealla nykyisen
metsärajan yläpuolella tapaa niin petäjien kuin muittenkin
puulajien kantoja. Ne ovat tärkeät matkaajalle ja
lappalaiselle, sillä niistä tehdyn valkean ääressä valmistaa hän
ravintonsa ja niistä tehdyllä nuotiolla on suuri merkitys
merkkitulena Suolaselkien äärettömissä erämaissa.
Joskin metsäpalojen jälkiä Inarissa harvoin tapaa, ovat
ne siellä sangen harvinaiset, ja senpä vuoksi ovatkin Inarin
aarniometsät niin laajat. Tämä metsäpalojen harvinaisuus,
verrattuna metsäpalojen runsauteen etelämpänä, Enontekiäisissä,
Kittilässä ja Sodankylässä, johtuu arvattavasti siitä, että
uudisasukkaita Inarissa vielä on peräti vähän. Sillä huolimatta
kunink. Plakaatilla 27/9 päivältä v. 1673 suomalaisille ja
ruotsalaisille myönnetyistä etuoikeuksista, joista he tulisivat osallisiksi
asettuessaan Lappiin asumaan, ei uudisasukkaita ole tänne
sanottavasti saatu houkutelluksi. Mutta jo täällä huomaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
