- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVI bandet. Häfte 1-4/XXVI nide. Vihko 1-4 /
484

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

484-

misestä metsikön nuorena ollessa tosin ei ole suurta väliin
koa, sen vanhempana ollen ne sitävastoin tuntuvasti
vaikeutta-vat läheisien puiden kasvua.

Jos tällaisella kankaalla suurempi ala paljastetaan, kasvaa
maa pian ruohoa tai käy sillä kasvipeite muuten niin
vahvaksi, että nuorentuminen suuresti vaikeutuu. Sitäpaitsi
joutuvat luonnollisesti läheiset metsät tuulelle alttiiksi. Tällaisia
suurempia paljaaksi-hakkausaloja, ei näissä metsissä paljon
tapaakaan, ainoastaan Langilan metsässä, lähellä pappilan
metsää olen tällaisia tavannut. Ala oli laajuudeltaan noin
Va ha ja oli se mitä surkeimman näköinen. Siellä täällä
seisoa törrötti jälelle jääneitä kuusia, jotka yksinäisen ja
tuulelle alttiin asemansa takia olivat hyvin huonon näköisiä.
Sinne tänne oli ilmestynyt koivun vesakkoa, muuten peitti
maata korkea heinä. Koska maata ruohokasvunsa Lakia käv
tetään laitumena. ei siihen helposti voi uutta kasvua
ilmestyä. Varmuudella voi kuitenkin väittää, että 20 vuotinen
nuorennosaika on tällekin palstalle riittävä. Katsoen nim.
siihen etteivät pappilan metsätkään tarvinneet tämän pitempää
aikaa, vaikka niistä palossa noin 100 v. sitten, paloi paljuaksi
300 ha, ei tämmöisenkään alan 20 vuodessa nuorentuminen
näytä mahdottomalta, huolimatta siitä, että sitä käytetään
karjanlaitumena. On nim. todennäköistä, että pappilan
metsissä, varsinkin niissä osissa, jotka ovat lähellä maantietä,
on samalla tavalla menetelty. Huohonkasvuu kestää sekin
vaan aikansa, vähitellen käy ruohopeite heikommaksi,
koivun-vesaa leviää yhä enemmän ja vähitellen saa kuusikin
jalansijaa. Tunnettuahan on, että kuusen siemenestä voi varttua
taimi, vaikkei siemen tule aivan multaankaan, kun se vaan
putoaa vähän syvemmälle sammaleeseen. Tunnettua on
myöskin, että kuusi voi vuosikymmeniä kestää rääkkäystä, ja sitten
taas päästyään rauhaan työntää hyviä vuosikasvaimia ja
varttua kauniiksi puuksi. Tämän huomaa etenkin useissa
paikoin hakamailla, sillä siellä on useimmissa suurissa kuusissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/26/0516.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free