Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185-
vuosilustojen paksuus ensin hyvin pieni ja silten ovat ne
vasta myöhemmällä ijällä alkaneet kasvaa. Tällaisten
metsikköjen nuorentumisessa ei siis ole muuta vaaraa kuin se,
eitä lehtipuut pääsevät liiaksi levenemään. Tällöin muodostuu
niihin rehevää haapa- ja koivuseka metsää, jossa kasvipeite
mi hyvin niukka, pääasiallisesti peittää maata osaksi
mädänneet, osaksi inätänemättömät lehdet ja ruoho. Tällaisia
metsiä ei esiinny paljo. Ainoastaan likellä vainioita ja sellaisia
paikkoja, missä paljon aitoja tarvitaan, niitä vähissä määrin
tapaa. Niissä ei kuusi ole päässyt suuressa määrin
lisääntymään, syystä, että sitä on aina käytetty aitaustarpeiksi.
Tällaisia, entisille kivikoille muodostuneita tuoreita
kankaita tavataan, valitettavasti kyllä, vähän. Niitä esiintyy
ainoastaan jokunen siellä täällä edellämainittujen
lyijyhiekka-kankaiden, rämeiden sekä korpien ympäröiminä.
b. Pitkäsen seutu.
Tämä osa sijaitsee, kuten edellä on mainittu Kalajoelta
Merijärvelle vievän tien itäpuolella, suorastaan edellä
selitetyn osån jatkona. Kun kulkee merenrannalta tännepäin, tapaa
ensin tuoreita hietikkokankaita, ilman lvijyhiekkaa, sitten
tuoreita hietikkokankaita, joissa on lyijyhiekkakerros, niiden
jälkeen tuoreita louhikkokankaita ja Ivijyhiekkakankaita
sekaisin ja lopuksi melkein maantiestä alkaen ja paikoin jo
lähem-piinäkin rantaa louhikkokankaita ja kalliomaita. Maa siis
muuttuu yhä enemmän ja enemmän kivikkoiseksi, kun meren
lannalta kuljetaan sisämaahan päin. Samalla kun
kasvulliset metsämaat muuttuvat, muuttuvat vähemmän
kasvullisetkin. Lähempänä rantaa esiintyy kuusikorpia, koivukorpia,
pienehköjä rämeitä, kuta kauvemmaksi rannasta päästään sitä
suuremmiksi käyvät alussa korvet ja rämeetkin, kunnes noin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
