Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
514-
j. n. e. Niin paljo kuin o. Tubeuf onkin tehnyt tutkimuksia
ja leikkauksia salaman vahingoittamista puista ’) ei hän minun
käsittääkseni ole tullut paljoakaan pitemmälle R. H artigt
mikäli pakkasen ja salaman vaikutuksen eroittamiseen
toi-sistaan tulee. Sitävastoin on Sorauer lähemmin koittanut
osoittaa tätä eroavaisuutta, tehden kokeita v. Tubeuf saa
millään puuntaimilla. Näistä kokeista tekee hän selvää
kiisi-kirjassaaan Handbucli d. Pflanzenkrankheiten s. 489—IM.
Asettamalla jäähdvlyslaitokseen puuntaimia, sai hän niihin
syntymään pakkasen vikoja, joita hän sitten rinnan tutki salaman
vikojen kanssa.
Kokeitensa lopputuloksena mainitsee hän parhaana eroa
vaisuutena pakkasen ja salaman tekemien vikojen välillä sen,
että salaman vioissa huomataan aina pikainen solujen
fauni-niinen Kuivien solujen ympärille muodostuu myöhemmin tuota
tunnettua korkkikudosta, joka muutoin on erittäin luonteen
omaista salaman vioille. Pakkasen vioittaessa puuta ei taas
huomata minkäänlaista solujen kuivumista, vaan on kuolleilla
soluilla vielä joksenkin entinen muotonsa. Sitäpaitsi mainitsee
Sorauer, että pakkasen repeytymä jälestäpäin täyttyy paren
ehvmisoluilla, joissa huomataan paljo reserviravintoaineita.
kun taas salaman viassa huomataan tämä kerros vasta
korkki-kerroksen ulkopuolella.
Olisi vielä lopuksi mainittava joku sana eräästä
kysymyksestä, joka niinikään on näyttänyt tuottavan erittäin paljo
päänvaivaa ja tutkimisen aihetta, ja joka kysymys ei vie
liikään ole blieskään ratkaistu, nimittäin kysymys siitä, mistä
riippuu salaman erilainen vaikutus puihin, inistä riippuu se,
että salama ikäänkuin näkyy suosivan erityisiä puulajeja,
vieläpä näyttää vaikuttavan jossakin määrin eri tavalla
erilaisiin puihin. Tämä kysymys on samalla myöskin läheisessä
’) Ennen mainittujen lisäksi voitanee vielä mainita Tubeuf,
Patologiselle Krseheinungeu heim Absterben der Fichten im Sommer
190’-Xatnrw. Zeitschr, f- Land u. 1-orstw. H. 11. s. 460—4tiö 1906.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
