Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515-
viileydessä ja oikeastaan muutamissa kohdin identtinen
kysymyksen kanssa: mitkä puut ja puunosat parhaiten johtavat
sähköä.
On esim. huomattu salaman harvoin vahingoittavan
pyramiidipoppelin latvaa, kun se sitävastoin taas useinkin
lammessa sattuu juuri latvukseen ja vahingoittaa etupäässä
latvaa ja vahvempia oksia johtuen spiraalimaisesti alas pitkin
puun runkoa. Kuusissa salama tavallisesti kuolettaa latvaa,
männyissä taasen jää latva useinkin vahingoittumatta j. n. e.
Millä tavalla keinotekoinen salama vaikuttaa samassa
puussa eri suuntiin, ovat tutkineet ViUari ja Cäspary.
Kun he antoivat keinotekoisen salaman vaikuttaa esim.
kuivan kuusen pituussäteen ja tangentin suuntaan,
huomattiin salaman johtuvan paraiteri puun pituussuuntaan sen
jälkeen säteen suuntaan ja huonoimmin tangentin suuntaan.
Suhdeluvuiksi osoittamaan salaman johtuvaisuutta pituus
säteen- ja tangentinsuuntaan saatiin luvut 7; 2: 1, Tuoreessa
kuusessa taasen olivat vastaavat luvut, lit: 2: 1.
Siihen nähden, että esim. puun ulkopuolisen kuoren
luultiin johtavan sähköä huonommin kuin sen sisäpuolisen, jossa
on enemmän rasva aineita, on johduttu siihen otaksumaan,
että varsinkin puiden erilaisella rasvapitoisuudella olisi suuri
merkitys sähkön suurempaan tai pienempään johtuvaisuuteen.
Erittäinkin on Jonesen näitä asioita tutkinut ja luullut
tulleensa siilien lopputulokseen, n. s. rasOapuut eli puut, jotka
sisältävät suuremmassa määrässä öljymäisiä aineita, kuten
Tilia parciflora, Betula- ja P/nttslajit, ovat paljoa
enemmän vastuslusvoimaisempia sähköpurkauksia vastaan kuin n. s.
inrkke/yspuut, joissa tavataan suhteellisesti enemmän
tärkkelys-aineita. ’) Tällaisia tärkkelyspuita ovat esim. Acer-,
Cory-lus, 1’ra.rinusUlmus- ja Crataeyuslajit. Kokeilla sanoo
’) ■Uninen, C ber die Ureaelieu der Blitzschlflge in Bftomen,
Jah-resligch d. Ver. K. väter. Natnrkunde in Wittenberg. Is92.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
