- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVI bandet. Häfte 1-4/XXVI nide. Vihko 1-4 /
517

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

517-

wie er noch nie eine kennen gelernt halte, und sehr oft von
ßlitzschlägen heimgesueht war» ’) ja kirjassaan
Pflanzenkrank-keiten s. 247 hän lisää: »Die von Jonesen vor einigen
Jahren aufgestellte Beobachtung. dass der Blilz solehe
Baumar-len, deren Reservstoffgehalt vorgugsweise aus fettem Öl
be-stiihe, verschone, dagegen Stärkebäume mil vorliebe
beschä-dige. seheint mir völlig unhallbar zu sein».

Mitä erityisesti Wolff in tekemiin kokeisiin tulee, en
tahdo lukijaa vaivata niistä laajemmalta kertomalla, joten
ainoastaan saan viitata niille, jotka haluavat ottaa näistä
kokeista tarkempaa selvää, Naturwissensch. Zeitschr. f.
Land-und Forstwirtschaft 9:teen vihkoon s. 425—471 v:!ta 1907,
niissä nämä kokeet ovat tarkasti selitetyt. Kumminkaan en
voi olla mainitsematta kokeiden lopputuloksista.

Wolff’in kokeet nimittäin näyttävät, että puiden
suurempi tai pienempi kyky johtaa sähköä on hyvin erilainen
ei ainoastaan eri puulajeissa, vaan myös samassa
puulajissakin riippuen eri kasvukausista, mutta että sähkön
joh-tumiskyky ei olisikaan riippuvainen puiden rasva- tai
lyijypitoisuudesta, niinkuin Jonesen oli väittänyt.

Vertaillessaan kokeitensa tuloksia luonnossa tehtyihin
hacantoihin puiden erilaiseen sähkönjohtokykyyn nähden,
oli hän tässäkin tullut erilaisiin tuloksiin.

Kun esim. hänen kokeensa olivat näyttäneet tammen
ja pyökin suunnilleen olevan yhtä vastustusvoimaisia
keinotekoista salamaa kohtaan, osoittivat ulkona luonnossa tehdyt
havainnot salaman kohdanneen tammea keskimäärin 10 ja
muutamissa tapauksissa jopa 42 kertaakin niin useasti kuin
pyökkiä. -) Enin alttiiksi salaman vaikutukselle luonnossa
osoittautui ensikädessä tammi, sitten mänty, kuusi ja vasta

’) B, Hartig, Zentrbl. f. das gesamte Forstweseu. H. 12 1899.
’Neue Beobaehtungeu Ober Blitzbeschadigungen der Bäume».

’) Naturw. Zeitschr. f. Land u. Forstw. s. 4(54 ja 4(55.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/26/0549.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free