Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
518-
viimekädessä pyökki, vaikka esimerkiksi juuri lammen ja
pyökin rasva %i määrät ainoastaan vähän eriävät toisistaan
jotenka siis näiden puulajien tulisi tähän nähden olla jok
seenkin yhtä vahvoja salamaa vastustamaan. Samoin on myös
männyllä, jota salama kohtaa tammen jälkeen useammasti
|ta|jo korkeampi rasvamäärä kuin tammella.l)
Rasva o/o määrä ei siis ole määräävästi vaikuttanut sähkön
erilaiseen johtoon, vaan kyllä sitävastoin puun ulkonainen
ja sisäinen kokoomus, varsinkin puussa olevien nesteiden
paljous ja laatu on siihen vaikuttanut, mutta millä lavalla sitä
eivät kokeet vielä olleet näyttäneet.
Wolff myöntää kyllä muiden seikkain vaikuttavan
sähkön johtoon puissa, kuten esimerkiksi, maaperän,
vesistösuh-leiden, juuriston j. n. e. Hän nimittäin mainitsee kirjoituksensa
lopulla, vertaillessaan kokeitensa tuloksia salamatilastotieloi
hin: »Mit dem zwischen Durchsehlagsversuehen und
Blitz-statistik nachgevviesenen teilweisen Parallelismus ist dann
ferner die Aufnahme bestätigt, dass die Blitzgefährdung der
Bäume nicht allein abhängig ist von ihrer Umgebung d. li.
Bodenart, Wasserverhältnissen, Bewarzelung usw. sondera
auch von der inneren Besehaffenheit derselben».
Onhan muutoin helposti ymmärettävääkin, että sähkön
johtumiseen vaikuttaa myös puiden asema, korkeus- ja
maaperän kosteussuhteet. Kuta yksinäisempiä puut ovat ja kula
korkeammilla seuduin ne kasvavat, sitä useimmin ovat
ne alttiina salaman iskuille, siitä yksinkertaisesta syystä,
että ilman sähköpurkaukset kohdistuvat korkeampiin paikkoihin
n. k. vuoristoseutuihin ja ylempiin harjanteisiin. Mutta hyvin
paljo vaikuttavat myös luullakseni vesistösuhteet maassa,
johon R. Hartig on myös viitannut. Näyttää nimittäin siltä.
’) Taulukko A osoittaa rasvaprosenttiuiäärän heinäkuulla olleen
männyllä 3.t7 ° o ja tammella ainoastaan 0.52% sekä taulukko B jonlu
kuulla männyllä 3 4 »/o ja tammella 1.6 ’/o. (Naturw. Zeitsehr. f. Und
und Forstw. s. 431. v. 19071.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
