Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
Mutta tällaisissa, näin voimakkaissa harvennuksissa on
varjopuolena se, että maa villiintyy ja laihtuu, kun se paljastetaan
näin runsaassa määrässä, ja seuraavissa sukupolvissa voi
olla tuotannon vähentyminen seurauksena. Toisessa
metsikössä, jossa taas peruspinnasta, puiden luvusta,
kuutiomäärästä ja alalla löytyvistä kannoista päättäen oli toimitettu
hyvin heikko harvennus (arviolta 10 poistettu
puumäärästä), ei hakkaus ollut vaikuttanut juuri nimeksikään.
Päinvastoin oli 7 vuoden kuluessa lisäkasvu °/« mennyt alaspäin,
s. o. metsikkö oli vähentänyt kasvuaan. Vihdoin oli
kolmannessa metsikössä, jonka peruspinta, puiden luku ja
kuutiomäärä ovat kahden edellisen metsikön vastaavien lukujen
keskivälissä, näistä samaisista luvuista päättäen toimitettu
keskinkertainen harvennus. Sen seurauksena on ollut, että
metsikkö on alkanut kasvaa paljoa paremmin (lisäkasvu 0 o
kohonnut 2,os u/o:sta 3,07 %:iin) ja produktiooni yleensä hyvin
runsaasti lisääntynyt. Siitä huolimatta ei tämän hakkauksen
kautta ole metsämaata pantu alttiiksi villiintymiselle ja
laihtumiselle. — Näiden kokeiden perusteella voisi sanoa, että
kohtalaisen voimakkaat harvennus- ja väljennyshakkaukset
ovat joka katsannossa soveliaimmat.
Hasselforsista. kulki matkamme senjälkeen
Tukholman kautta pohjoiseen päin. Tällä matkalla liittyi meihin
metsänhoitaja A. R. BLUMENTHAL. Ensimäinen
pysähdyspaikkamme pohjoista kohti matkatessamme oli Gimon tehdas
Upplanciisså, jossa meidän kuuleman mukaan piti saada
tutustua vanhoihin metsämaiden ojituksiin. Näiden
tutkiminen oli muuten matkatoveriemme KOLARIN ja
BLUMENTHAL’^ pääasiallisena tarkotuksena. Muuten on mainittava,
että Ruotsi onkin ainoa maa ehkä koko maailmassa, jossa
runsaammassa määrin on toimitettu vesiperäisten maiden
ojituksia metsänkasvua varten. Juuri näihin seikkoihin
tutustuminen oli Ruotsissa meidän matkamme tärkein tulos.
2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
