Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - IV. Ruumiinsaarnoja. - 2. [Rumiinsaarna, pidetty Mäntsälän kirkkoherran Johan Elg'in hautajaisissa 1749.]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
2.
[Rumiinsaarna,[1] pidetty Mäntsälän kirkkoherran
Johan Elg’in hautajaisissa 1749.]
Sen itzesäns cohtullisen ja Christillisesä Jumalan
seuracunnasa vastaanotetun ja vanhudesta harjoitetun tavallisuden
jälken, että nijden Herrasa edesmenneitten hautamisesa
jotain mainita, heidän syndymästäns tämän elämän valkeuteen,
heidän elämäns juoxusta ja vimeisestä päätöxestä, tule
meidän tiedoxi otta meidän Christin-velivainastam, cuin oli
eläisäns hyvincunnioitettava ja corciast-hyvinoppenut tämän
Christillisen ja cuuluisa Mentälän seuracunnan kirckoherra herr
Johannes Elg, nyt Jumalan tykönä taivahas autuas; että
hän on syndynyt tähän elämän vuonna 1708 d. 17 Kesäcuusa
hyvincuuluisesta papillisesta sugusta Turun hippacunnasa.
Hänen isäns oli cunnioitettava ja hyvinoppenut cappalainen
Huittisten pitäjäsä Biörneborin länisä H:r Johannes Elg; äiti
cunniansucuinen ja Jumalatapelkäväinen vaimo Christina
Gummera. Nijncuin näiden kirckoherra-vainaan rakasten
vanhembain suurin huoli oli, jälken sen luonnolisen
syndymän, saatta händä sen hengellisen ylönluonnolisen uden
syndymisen osallisuteen, pyhän casten cautta; nijn se tapahdui
pyhä[n] Johannexen päivänä nimitettynä vuonna. Sen jälken
cuin hänen ikäns myötä andoivat pysivät hänen rackat
vanhembans pitä händä cohta kirjallisen menon opetuxehen, ja
sentähden pitivät huonesans hänelle opettajana, ehkä silloin
kyllä covat sota-vuodet ja vihollisen vallituxen covudet
maacunnasa olivat, toimelliset miehet opista, nijncuin herrat
Johannes Rungius, Gummerus ja Algeen, joista ne caxi edellistä
jo vainaat ovat, ja se jälillen vielä elä kirckoherrana
Uudenmaan[2] pitäjäsä Turun hippacunnasa. Sitten cuin hän oli
käsittänyt ne cappalet, cuin tarpelliset ovat ensimäisexi
perustuxexi opetuxen menosa, ja Jumala sen callin rauhan jällens
maahan andoi, nijn hän tuli saatetuxi vuonna 1723 Turun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
