Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - E - elämänolot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
elä
elämänolot — emäkieli
norm -en -er. -olot pl levnads|villkor,
-omständigheter, -förhållanden, -ongelma
livsproblem, -onni livslycka, -osa
levnadslott. -ote grepp om (på) livet; vrt. -asenne,
-paatos livspatos, -puu 1. (myt.) livsträd.
2. (ksv. Thuja) tuj|a -an -or. -pyyde
livs-begär; krav på livet, -päivä levnadsdag,
-rata (harv.), levnadsbana, -sisältö
livsinnehåll. -ratkaisu livsavgörande, -rohkeus2
ks. -uskallus, -saatto jordevandring,
-suoni (kuv.) livsnerv.-syke, -sykintä livets
pulsslag (pulsar), -tahto livsvilja, -taistelu
kamp(en) för livet, - taituri levnadskonstnär,
-taival levnadsväg, -taju livsuppfattning,
-tapa levnads |vånå, -sätt. -tapaus levnads-,
livs i händelse, -tarina levnadssaga.
-tarkkailija en som betraktar livet, -taru ks.
-tarina, -tarve livsbehov, -tehtävä
livsuppgift. -tie livsväg; levnadsbana. -
toiminta livsverksamhet; (elin~) livsfunktion,
-toveri (puoliso) livsledsagarinna; maka.
-tuki stöd i livet, - tunne livskänsla. -
tunnelma livsstämning, -tunnus livsnorm;
levnadsparoll. -tuntemus livskännedom, - tuska
livsångest, -tyyli livsstil, -työ livs|gärning,
-verk. -tärkeä ks. e 1 i n~. -täyteinen
full av liv. -täyteisyys2 livets fullhet.
-unelma levnadsdröm. -ura levnadsbana,
-uskallus livsmod, -usko livstro, -vaatimus
levnadsanspråk, -vaellus levnads | vandel,
-lopp -et. -vaihe levnadsöde, -vesi livselixir
-et -. -vieras ks. elä m ä| lie vieras,
-ä vierova, -vieraus2, -vieronta
livsfrån-vändhet. -viisaus2 levnadsvisdom, - vireys2
livskraft -en; spänst -en. - virta livets ström,
-voima livskraft, -yhteys2 livsgemenskap,
-ympäristö livsmiljö,
elämöi||dä väsnas; husera, grassera, -minen,
-nti (melu) väsende, väsen; huserande,
grasserande.
elä||te* (vanh.) underhåll -et; försörjning;
olla -tteellä (ruokolla) vara utackorderad,
-tti* 1. (hnk.) som åtnjuter underhåll;
försörjningshjon -et -. 2. (el.) vrt. seur.
(-porsas påläggsgris. -vasikka påläggskalv.)
-ttäjä försörj are; som underhåller,
-ttämi-nen 1. (hnk.) underhållande, försörjande.
2. (el.) uppfödande, -ttää* 1. (ylläpitää)
uppehålla*, underhålla*; (pitää elossa)
hålla* vid liv; (hankkia elatus) livnära*;
(pitää huolta, huoltaa) försörja2; ~ itsensä
jllak livnära sig med ngt; köyhät -tetään
kunnan kustannuksella de fattiga underhålles
på kommunens bekostnad; poika ~ isänsä
sonen försörjer sin far; ottaa jk ~kseen
emottaga ngn till försörjning. 2. (mv.):
kasvattaa hev. (myytäväksi) uppföda hästar
(till avsalu).
elävyys2 livlighet; livfullhet,
elä||vä 1. (a.) levande; (vilkas) livlig; (eloisa)
livfull; polttaa ~ltä (hist.) bränna levande;
ilmi ~ livslevande; en nähnyt häntä enää
-vin silmin jag såg honom inte mera levande
(vid liv). 2. (s.) djur; pl ~t (väl. hn.) ks.
syöpäläiset, -vähenkinen livfullt
hållen; spirituell.-västi livligt.-vöittää* ge* liv
(åt ngt); levandegöra*, besjäla; ingjuta*
liv (i ngt); (elvyttää) (upp)liva. -vöityä*
få* liv; bli besjälad; besjälas. - yty minen
inlevelse. -ytymis(kyky, -taito
inlevelseförmåga.) -ytyä*: ~ jhk leva2 sig in i ngt.
elä|ä leva2; vrt. elättää itsensä; ~
kituuttaa släpa sig fram; hänellä ei ole millä ~
han har ingenting att leva av; (kokea, olla
mukana) uppleva2; hänen oli suotu ~ tämä
onnen päivä det var honom unnat att
uppleva denna lyckodag; ~ onnellisia aikoja
upp-, genom |leva lyckliga tider; ~
kauemmin kuin jk toinen överleva en annan; ~
taiteelle leva för konsten; -essäni medan jag
lever; under min livstid (min levnad, mitt liv);
nyt elettävänämme oleva aika den tid vi nu
genomlever; viimeksi eletyt vuodet de år, som
vi senast genomlevt; yli aikansa -nyt som
överlevt sig själv; en ole -essäni kokenut
sellaista jag har aldrig upplevt ngt sådant;
jäädä -mään jnk jälkeen överleva ngn;
jäädä -mään (henkiin) bli vid liv; (j.) klara
livhanken; vrt. elävä.
emakko* (j. mv.) so -n suggor; sugg|a -an -or.
emalj;ji emalj -en -er. (-astia emaljkärl.
-päällyste emalj beläggning, -silmä emalj öga.
-väri emalj färg), -oida emalj era.
emansipaatio ([er. naisen] vapautuminen)
emancipation,
emboli (lääk. veritulppa) emboli.
embryo (biol. alkio) embryo -t -n.
emi (ksv.) fruktblad; karpell -en.
emiiri (enl. turk. ruht.) emir -en -er.
emij|kasvi (ksv.) hon Istånd, -växt. -kukka
honblomma, -lehti fruktblad,
eminenssi (kardinaalin arv.) eminens; teidän
~nne Ers Eminens,
eminorkko (ksv.) honhänge,
emintimä (äitipuoli) styvmo(de)r.
emi puu (ksv.) honträd,
emissaari emissarie -n -r.
emissio (pnk.) emission, -ehto
emissionsvillkor. -kurssi emissionskurs, -kyky (fys.
säteilyteho) utstrålningsförmåga, -yhtiö
emissionsbolag,
emitt||oida (kaup.) emittera, -ointi*
emitte-ring.
emi||tähkä (ksv.) honax, -ö pistill -en -er;
luotti pistillmärke -t.
emo mo(de)r modern mödrar; (el.) hona.
-kasvi (ksv.) moderväxt, -käytävä (mtsh).
modergång. -solu (biol.) modercell.
empiiri||nen (kokemusperäinen) empirisk,
-tyyli ks. empire
empiminen tvekan.
empir||e(tyyli) empirestil; empire (tpm.).
-ismi (fil.) empirism.
empi vä tvehågsen, tvekande, tveksam; olla
kannalla vara tvehågsen (tvekande,
tveksam), -ä* emmin tveka; (arvella)
betänka2 sig; (olla kahden vaiheilla) draga i
betänkande; hesitera; hän empi tullessaan
han tvekade att komma; -mättä utan
tvekan, utan betänkande; minä teen sen -mättä
jag tvekar inte alis att göra det.
emu (el. Dromaeus Novae-Hollandiae) emu
-n -er.
emulsio (kem. vaahdote) emulsion,
emä 1. ks. emo; (an. kohtu) livmoder -n.
2. (yhd. us.) -hona. -hirvi älgko, -jänis
har-hona. -kallio (geol.) moderklyft -en -er.
-karhu björnhona, björninna, -kieli moder-
54
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
