Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - kissahai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kissahai —
«hm (el. Scylliorhinus catulus) katthaj.
-ilves kattlo, -kala ks. t a i n a r i. «la
kattfarm -en. -mainen katt|aktig, -mjuk,
-lik. -mirri (Ips.J kissekatt.
kissan||heimo (el. Felidae) kattfamilj,
-hän-nänveto dragkamp; vrt. köydenveto;
(leik., kuv.) ks. kiista, kilpailu;
v o i m a i n m i 11 e 1 y. -häntä kattsvans,
-kaltainen kattlik, -kello (ksv. Campanula
rotundifolia) blåklocka, -kulta katt|guld,
^guil; vrt. katinkulta, (-lasi
marien-glas.) -kynsi kattklo, -käpälä (m. ksv.
Antennaria dioeca) kattfot, -minttu (ksv.
Nepeta cataria) kattmynta. «naama
katt|-fysionomi, -ansikte, -nahka kattskinn,
«nahkainen av kattskinn, kattskinns-,
-nau-kujaiset pl katt|musik -en, -konsert,
-serenad -en -er; charivari -(e)t -er. -pentu,
-poikanen kattunge, «päivät pl (leik.)
söte-brödsdagar; (laiskan—) latmansdagar.
«ristiäiset (halv. läh.) strunttillställning. «silmä
(m. plkp.) kattöga. -suku kattsläkte,
-sukulainen besläktad med katten; tillhörande
kattsläktet,
kissapöllö ks. 1 e h t o p ö 11 ö.
kisälli gesäll -en -er. -aika gesälltid. -nkirja
gesällbrev. -nnäyte gesäll | prov, -stycke
-t -n.
kita* (m. tkn.) gap -et -; (kuono) trut -en
-ar; käft -en -ar; (nielu) svalg-et-.—aukko
(tkn.) gap(vidd -en -er), -kaari (an.)
gom-båge. -kieleke (an.) gom-, tung|spene. -laki
gomvalv -et -; gom -men -mar; pehmeä —
mjuka gommen; gomseglet, -luu (an.)
gomben(et).-mitta (lkn.,mt.) gap-,
nyckel|-vidd -en -er. -purje (an.) gomsegel,
kitara (mus.) gitarr -en -er; soittaa —a spela
gitarr, -nsoittaja gitarrspelare, -nsoitto
gitarrspel.
kitata* 1. (mlv.) kitta. 2. (juoda - [j. halv.])
dricka; pimpla; tratta i sig.
kit||eetön (kiv.) amorf, -einen kristallinisk,
kitey|jttää* kristallisera; (kuv.)
utkristallisera. -tyminen kristallisering; (kuv.)
utkristallisering; precisering; (jähmettyminen)
stelnande; (muotoutuminen) utformning,
«tymä kristallisation, -tys kristallisering,
-tyvä kristalliserbar. -tyä* kristalliseras;
bli (utkristalliserad; (ut)kristallisera sig;
(sokeroitua) kandera; (kuv.) (vakaantua)
stadgas; stadga sig; vinna* stadga;
preciseras; (jähmettyä) stelna; (muotoutua)
taga * form.
kitiini (kovakuor., kuoriäyr. ym. ruumiinpeite,
kem.) kitin -et, -en. -kuori kitinhud.
kiti|lnä gniss|el -let; gnäll -et, knarr -et. -stä
(kitkua) gnissla; (naukua) gnälla*,
kitka (fys.) friktion, -häviö friktionsförlust,
-jarru friktionsbroms, -kerroin
friktionskoefficient. -kiekko friktionsskiva,
-koeffi-sientti ks. -k e r r o i n. -levy ks. -kiekko,
(-kytkin lamellkoppling.) -pinta
friktionsyta. -pyörä friktions|rulle, -hjul. -rata
friktionsbana. -sähkö friktionselektricitet, -ton
(m. kuv. hankaukseton) friktionsfri, -tuli
gnideld. -vastus friktionsmotstånd.
kitker||yys8 beskhet; bitterhet, -ä besk;
(katkera, karvas) bitter; käydä —ksi bli besk;
beskna; maistua —Itä smaka besk. -ö (ksv.
kiukuttaa kiu
Picris) bittra, -öittää* göra* besk; beska;
(kuv.) förbittra, -öityä* bli besk; beskna.
kitk||eä: ~ rikkaruohoa plocka ogräs; ~
kasvitarha rensa en trädgård (från ogräs);
(tempoa) rycka2, upprycka2; (poimia)
plocka, (pois) avplocka; (puhdistaa) rensa;
~ juurineen (hävittää; m. kuv.) utrota;
rycka upp (med rötterna), -ijä plockare,
rensare (jnk av ngt),
kitku ks. tik u.
kitku||ttaa* (hangata) gnida*; (hieroa)
gnugga; ~ viulua (j., iv.) gnida, fila på en
fiol; elää — ha sin torftiga bärgning; leva
nödtorftigt; släpa sig fram; hanka sig fram.
-ttaja gnidare. -tus gnidande, gnidning;
filande; gnideri; gnuggande, gnuggning; vrt.
kitinä,
kitsaasti snålt jne.; vrt. seur.
kitsjas -aan gnidig; närig; (saita) sniken;
(kuv. luonto) njugg, karg; (pikkumainen)
knusslig; (ahne) snål (jllek på ngt); ~ mies
gnidare. -telija girigbuk -en; knusslare;
gnidare. «telia* vara gnidig, närig (sniken,
njugg, knusslig, snål); snåla (på, med ngt);
knussla (med ngtj; (säästellä) knoga;
-telemaita koota snäia ihop. -telu knuss|el -let;
gnideri; snålhet; närighet; ks. seur.
kitsaus2 närighet; snikenhet; njugghet;
knusslighet; snålhet; vrt. kitsas,
kittaus (mlv.) kittande; kittning.
kitti* (mlv.) kitt -et. -lasta kittspat|el -eln
-lar; kittkniv. -liitos kittlats, -paakku
kitt-klump. -vaha kittvax.
kitu||a* (kärsiä tuskaa) pinas, plågas;
(surkastua) (för)tvina, tyna; avtyna; lapsi
(puu) -u barnet tynar bort, av (trädet
förtvinar). -kasvuinen nöd-, tvin|vuxen;
(kutistunut) förkrympt; (kääpiö—) dvärg-,
-kas-vuisuus2 tvinväxt. -kuusi (mtsh.) margran,
»lusgran», -liaasti torftigt, eländigt; med
möda. -liaisuus* sjukiighet, krasslighet;
marig-het. -lias sjuklig, krasslig; hängsjuk; tynande,
tvinande; (ksv. m.) marig. -mänty martall,
-pellava (ksv. Camelina) (lin)dådra.
kitupiikki 1. (alkup.) (liten, usel) rykande
fotogenlampa (utan glas). 2. (kuv.)
knusslare, gnidare; snål|varg, -jåp.
kituset pl (mrl.) ks. kidukset,
kituuttaa *: elää — ks. (elää) kitkuttaa.
kituva tvinande, (av)tynande; lidande;
(kitulias) krasslig, sjuklig; (kurja) usel,
eländig, torftig; vrt. kitua,
kiuas kiukaan (uuni) ugn -en -ar; röse -t -n.
-uuni (öppen) ugn; (saunan—) bastuugn.
kiuhdata * (j.) ks. k i h d a t a.
kiukjku* (äkä) ilska; (suuttumus)
förtrytelse; förbittring; (ärtyisyys) vresighet;
hätskhet; (vihaisuus) argsinthet; olla
-uis-saan vara ilsken (ond, arg, vresig,
hätsk, förbittrad), -inen vresig; ilsken; ond;
arg, argsint; hätsk, -isesti vresigt; ilsket;
argt. -isuus2 ks. kiukku, -pussi argbigga,
etterblåsa. -päinen argsint; ondsint; vrt.
-inen. -päisyys2 argsinthet; ondsinthet.
kiuku||stua bli vresig (ilsken, ond, arg,
upphetsad, förbittrad, uppretad), -stuminen
ks. kiukku, -telia* (lapsi) gnälla; kinka;
ondgöra* sig (jst över ngt), -ttaa*
förarga, göra* förargad (ilsken); upphetsa;
245
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
