Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - kurjistua ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kur kurjistu
kurj|[istua bli eländig(are) (uslare, usel);
ut|-armas, -blottas, -uus2 eländighet;
ömklighet; (kurjat olot) elände -t; armod -et;
misär -en.
kurki2* 1. (el. Grus grus) trana. 2. (nosto ~)
krän -en -ar; ks. nosturi; auran~
(plog)-stjärt -en -ar. -aura tran|plog, -flock, -hirsi
(rak.) kroppås -en -ar.
kurkis||taa, -teila titta, glutta; kika;
(tirkistää ) kisa; ~ ovesta (sisään) titta in, (ulos)
ut genom dörren; päästä -lamaan jhk (kuv.)
få en inblick i ngt. -telu tittande, -tus titt
-en -ar. (-aukko tittglugg, -kaappi [ent.
mark. ym.] tittskåp. -reikä titthål.)
kurkkia* titta, glutta; kika; (tirkistää) kisa.
kurkkio (mrt., mnt. koski) fors-en-ar;
(putous) fall -et
1. kurkku* (ksv. Cucumis sativus) gurka.
2. kurkjku* (an.) strup|e -en -ar; (kaula)
hals -en -ar; (nielu) svalg -et -; (mennä)
-usta alas ned för (genom) strupen; täyttä ~a
med full hals; huutaa kohti ~a(an)
gall-skrika.
kurkku||ajos (lääk.) halsböld, -harju (puut.)
gurklist. -kasvi ks. 1. kurkku, -katarri
(lääk.) strupkatarr. -kipu halsont; ont i
halsen, -lava (puut.) gurkbänk. -mätä
(lääk.) difteri -n. (-basilli [bktr.]
difteriba-cill. -epidemia difteriepidemi, -inen
difteri-sjuk; difteritisk.) -peili (lääk.) strupspegel,
laryngoskop. -penkki ks. -sarake, -rusto
strupbrosk. -salaatti (keit.) gurksallad.
-sarake As. -harj u. -tauti strup-,
hals|sjuk-dom. -torvi (henkitorvi, an.) luftstrupe, -ääni
strupljud. -äänne (fon.) guttural -en -er.
kurkoll ttaa* sträcka2 sig; ~ kätensä (ottamaan
jtk) sträcka ut sin hand efter ngt; ~
kaulaansa sträcka på halsen; joka kuuseen ~
se katajaan kapsahtaa (snl. läh.) högmod
går före fall. -ttautua* sträcka2 sig
(saadakseen jtk, jtk kohti för att få ngt, efter
ngt), -ttua* sträcka (ut), sträcka sig. -tus
(ut)sträckning.
kurkuma||juuri2 kurkumarot. -paperi (kem.)
kurkumapapper.
kurkun||kansi (an.) struplock. -pääntulehdus
(lääk.) strupkatarr, laryngit.
kur kuulsi em en (puut.) gurk|frö, -kärna,
-taimi gurkplanta.
kurl||ata (lääk.) gurgla (sig), -aus gurgling.
(-vesi gurgelvatten.)
kurmitsa (el. Charadrius) pipare; pikku ~
ks. pikkutyll i. -nsuku piparsläkte(t).
kurnaali (j., mrt.) skummjölk; separerad
mjölk -en; blåmjölk,
kurni|a: (nälkä) -i vatsaa (j. suolia) det
skriker i magen (av hunger),
kurnu|jttaa * 1. (sammakko) kväka2. 2.
(kurista ) kurra 3. ks. mankua, k ä r 11 ä ä.
-tus kväk|ning, -ande; kurrande,
kurr-ning; kältande, kält -et.
kuro||a rynka; snörpa2, tråckla (kokoon ihop);
(tkn.) strypa2; ~ kiinni snörpa (snöra)
fast. -ja (lihas) (an.) sammandragande
muskel, -ma rynkning, snörpning; (ksv.)
konidie -n -r; snörspor -en -er. (–aste
avsnöringsstadium.) -nta* rynkande,
rynkning, snörpande, snörpning; strypning, -s
290
i — kuru
(tkn., lääk.) kontraktion; (kutistuma)
hopkrympning,
kurou||tua* hopsnöras2; bli hopsnörpt; dra*
ihop sig; ~ poikki avsnöras ; -tunut tyrä
(lääk.) inklämt broek, -(tu)ma
hopsnörp-ning; (lääk.) striktur.
kurpitsa (puut., ksv. Cucurbita) kurbits
-en -ar (-er); pump|a -an -or.
kurppa* (el.) beckasin -en -er; (lehto~
Sco-lopax rusticola) morkulla; heinä ~ (Capella
media) dubbelbeckasin.
kurrapuu (uit.) omärkt flottningstimmer;
timmer utan flottningsmärke.
kurren t tikirjoi tus (tav. [ ky nä] kirj.)
kurrent-skrift.
kursailematon som inte krusar; ogenerad;
frank; resolut; burdus, -lematta utan
vidare; utan krus, utan ceremonier; burdust,
-leva kruserlig. -lev(ais)uus2 kruserlighet.
-lija fjäsk -en -ar; fjäsare. -lia krusa (jtk
för ngn); (olla hämillään) vara generad;
genera sig; ei auta ~ (keinoista) det
duger inte att vara (så) nogräknad (med
medlen). -lu krusande; krus -et; kruserlighet;
fjäsk -et.
kursia (ni. harsia) tråckla; (j. slarvigt) sy8
ihop.
kursiivi (vinokirjoitus, kirjp.) kursiv,
«kirjasin kursivtyp.
kursivoida (kirjp.) kursivera,
kurso, -a, -kone jne. ks. j y r s i|n, -ä,
-n k o n e.
kursorinen (nopeasti, pikipäin läpikäy[tä]vä)
kursorisk.
kurssi 1, (rh.) kurs -en -er; — laskee (nousee)
(rh.) kursen faller (stiger); heilahtelevat
kurserna fluktuerar. 2. (er. mer.) ks.
kulkusuunta. 3. ks. o p p i|j a k s o,
-kurssi, -arvo (rh.) kursvärde, -ero
kurs|skillnad, -differens; agio -t; ~n
arviointi (lasku) agiotage-t. -heilahdus
kursfluktuation. —ilmoitus kursnotering,
-keinottelija kurs|spekulant, -jobbare,
-keinottelu kurs|spekulation, -jobberi. -lainen
kursdel I tagare, -tagarinna; kursare.
^(aleneminen ks. -lasku, -heilah|dus, -telu[t]
kursfluktuation, -lasku kursfall -et
-muutos kursförändring, -nousu
kursstegring. -vaihtelu kurs|växling, -fluktuation.)
-tappio kursförlust, - voitto kurs-, agio| vinst,
kurtata* (j., ks. seur.).
kurtis||taa (j. rypistää) skrynkla.-tua
skrynklas; bli skrynklig,
kurt|tu* (ryppy) rynka, skrynkla; (vako)
fåra; (poimu) veck -et -; olla -ussa vara
rynkig (skrynklig, fårad); ligga i veck; vara
veckig (veckad); mennä ~un rynkas
(skrynklas, fåras); bli rynkig (skrynklig,
fårad); syvissä -uissa djupt fårad (veckad),
-inen rynkig; fårad; veckad, veckig;
skrumpen; -iset kasvot ett rynkigt (fårat)
ansikte; fårade drag. -isuus2 rynkighet,
skrynklighet; veckighet; skrumpenhet. -kaali
(puut. savoijin virsingin ~) kruskål.
-pintainen med rynkig (skrynklig) yta;
skrumpen; (roso~) med skrovlig yta. -sieni
(ksv. Sparassis crispa) blomkålssvamp,
kuru klyft dal; ravin -en -er; (rotko) klyfta;
kanjon*
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
