Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - L - leskensuru ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
änkerätt. -suru änke-, änklings|sorg; (kuv.
leik. kyynärpään satuttaminen) änkestöt.
-tila änkesäte -t -n.
leskenäolo änke(mans)stånd -et; ks. seur.
leskeys2 m änklingsstånd, / änkestånd -et.
-vuosi änke-, änklingsjår. -vähennys (ver.)
änkeavdrag,
leski änka; änkling; jos mieheltä jää ~ om
mannen efterlämnar änka. -armo (ent. ylh. hnk.
leski, nyk. leik. kopea leski) änkenåd, -kassa
änkekassa, -keisarinna änkekejsarinna,
-kreivitär änkegrevinna, -kuningatar
änkedrottning. -mies änkling, -puoliso efterlevande
maka (make), -rouva änkefru, -sillä olo
(viimeinen pari [uunista] ulos, leik.)
änk(e)-lek(en); sista paret ut. -vaimo änka.
lestadiolainen 1. (s.) laestadian -en -er. 2.
(a.) 1 a e s t a d i a n sic. - suus2 laestadianism(en).
lesti (jlkn. kengän ~) läst -en -er; suutari
pysyköön ~ssään! (snl.) skomakare bliv vid
din läst! -nheitto, -nheittäjä (leik.)
sprit|-langning, -langare, -ntekijä lästmakare.
lestyjauhot pl skrätt mjöl; skrädmjöl.
lest|ä lesen skräda*; (seuloa) sikta; -yt jauhot
ks. lestyjauhot.
leta|jli letal. -rgi(a [lääk. horrostila] letargi
-n. -nen letargisk.)
leteri (j.) (rivi) led -et -; (jono) sträcka,
letittää * (j.) ks. palmikoida,
letka||htaa* slänga2, slängas2, -jenkka (tns.)
slängschottis. -us släng -en -ar;
(pisto-sana) pik -en -ar; snärt -en -ar; gliring,
-utella* pika; ge gliringar (jkt åt ngn),
-uttaa * vrt. ed.; slänga2; pika; snärta (till ngn),
letku slang -en -ar. -a (notkua) svikta, -johto
slangledning, -kela (pal.) slangrulle.
-kytkin slangkoppling, -kärryt pl slangkärra,
-ruisku slangspruta, -torni (pal.) slangtorn.
-ttaa* dingla (med ngt); (huojuttaa) runka
(på ngt), -vaunu slangvagn.
letti* (j. palmikko) fläta,
letto* (suo) gungfly -et -n; brunmoss|e -en
-ar. -inen vattendränkt; gungflyartad. -
korpi brunmosskärr. -räme brunmossmyr. -suo
ks. letto.
lettu* (j.) plätt -en -ar; vrt. lätty, o h u-
kas, räiskäle,
letukka* (halv. tyttö~) flick|snärta, (hn.)
-slyna.
letiis taa, - leila söla; dröna; lata sig; käydä ~
hasa sig (fram); dra benen efter sig.
leuan|ialus underkäk|e -en -ar. -kärki ks. -p ä ä.
-nosto (käsinkohonta, voim.) hävning o.
sänkning; armhävning. -pää hakspets. - veto
(vanh.) ks. -nosto,
leu|jdontaa* göra mild(are) (blid[are]).
-do-ta* bli mild(are), blid(are), len(are); ilma
-tonee vädret blir blidare; det blir
mildare.
leuhahtaa* ks. (lentää) lehahtaa,
leuhk||a 1. (s. mrt.) timmermansbila; bila.
2. (a. j.) småtokig, fnoskig; storordig;
st.runtviktig; mallig, -ia bråka; malla sig;
vara storordig, stor i truten,
leuhul|tella* fläkta (jtk med ngt); vrt.
leyhytellä, -ttelu fläktande, fläktning.
leuka* 1. (an.) haka; (~pieli) käk(e) -en-ar.
2. (tkn.) käft -en -ar; gap -et -. -hihna
hak-, käkjrem. -illa (j.) käftas, käbbla,
. — levitin lev
munhuggas*; (soittaa suutaan) slänga2 käft.
-inen (yhd.) med . . . haka; kiverä^ med
böjd haka. -isku (nrk.) käkslag. -istukka
(tkn. irtoleuat) skruvstycks-, lös|back.
-kulma käkvinkel, -kuoppa hakgrop. -
lappu (Ips.) haklapp, -luu käkben.
-murskain (tkn.) (sten)kross -en -ar; tuggare,
-nivel käkled. -parta hakskägg, -perä ks.
seur.; (rts.) ganasch. -pieli kindbåg|e -en
-ar; kindben -et -; käft -en -ar. -pussi (el.)
kindpåse, - va (j. kuv.) slängd i käften;
storordig; skroderande; skrytsam,
leuk||oija (ksv. Matthiola) lövkoja, -openia
(lääk.) leukopeni. -u* (mrt. lapinpuukko)
lappkniv.
leuto* (lauhkea) mild, blid; ~ talvi mild
(blid) vinter; ~ ilma (sää) blid (mild)
väderlek; blitt (milt) väder; blidväder;
(suo-jailma) töväder,
levanttilainen (mnt.) 1. (s.) levantin. 2.
(a.) levantisk.
leve* (hahtuva, lepere) flag|a -an -or.
leveillä (sanoin) breda* ut sig; orera;
(mahtailla) göra* sig bred (viktig),
levej|neminen utvidgning; förstoring, -nnellä*
ks. mahtailla. -nnys utvidgning;
breddning, -ntäminen ut|vidgning,
-vidgande; breddning, -ntää* göra*
bredare; (levittää) breda* ut; utbreda*; bredda;
(laajentaa) vidga ut; utvidga, -ranssi
(kaup. hankinta) leverans -en -er. (-myynti
leveransförsäljning, försäljning för leverans,
-sopimus leverans|kontrakt, -avtal.) -tä bli
bred(are); taga* till på bredden; utbreda*
sig; (laajeta) utvidgas; vrt. levitä, -ys2
bredd -en -er; (laajuus) vidd -en -er. (-aste
[mnt] breddgrad; latitud -en -er. -piiri
parallellcirkel, -suunta breddriktning.)
leveä bred; (laaja) vid; lulla ~mmäksi
(levetä) bli bredare; (kasvaa) taga till på
bredden; ~ltä ks. 1 e v e ä 11 i. -harteinen,
-hartiainen axelbred; bredaxlad, -hkö
tämligen (ganska) bred. -juovainen bredrandig.
-kalloinen ks. 1 y h y t k a 11 o i n e n.
-kä-tinen (kuv.) rundhänt, generös, -kätisyys2
rundhänthet, generositet. -latvuksinen
(mtsh.) bredkronig; spärrvuxen. -lehtinen
bredbladig. -lierinen bred|brättig, -skyggig.
-liuskainen bredflikig. -lti (vitt o.) brett;
vitt; på ett stort område.-lustoinen (mtsh.)
bredvuxen; bredringad. -(mpi)pää
bred-ända(n). -nokkainen brednäbb ad.
-pyrstöi-nen bredstjärtad. -raitainen ks. -juova
i-n e n. -raiteinen (raut.) bredspårig.
-rintäinen bredbröstad. -sti (vitt o.) brett; vitt.
-suinen bredmynt. -suiset (kal.) bred-,
tvär I munnar, -teräinen bredeggad; med
brett bett.
le vii t ta ks. 1 e e v i 1 ä i n e n.
levi||ke* (ksv.) spridningsorgan; skarv-en-ar
(på bredden), -kki* (san. ym.) spridning,
(-päällikkö distri b u ti o ns c h e f.) - nneisy ys2 (er.
el., ksv.) spridning, utbredning, (-alue
utbrednings-, spridnings I område.) -tellä
breda* ut; utbreda*; (kuv.) sprida* ut;
utsprida*; (sirotella) strö ut; utströ3; (jaella)
utdela; ~ valheita sprida ut (utsprida)
lögner; vrt. levittää, -tin* (pingotin, vaat.)
341
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
