Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - L - lykkäysanomus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ly kkäy sanomus — lyöttäytyä
lyk
skovstid; anståndstid. -anomus ansökan
om uppskov; vrt. seur. -pyyntö anhållan om
uppskov, -päätös uppskovs|beslut, -dorn.
-vaatimus uppskovsyrkande,
lykkj|äytyä* bli uppskjuten; uppskjutas*;
taga* uppskov; (viivästyä) bli fördröjd,
fördröjas2, -ääminen skjutande,
uppskjutande jne., vrt. lykätä,
lykäs|tää (j., prs.): häntä -ti hyvin han hade
god tur (flax).
lykät|ä* 1. (konkr. työntää, tyrkätä) skjuta*,
skuffa; — syrjään skjuta (skuffa) åt
sidan; ~ vesille skjuta ut; ~ luotaan (kuv.
torjua) skjuta ifrån sig; tillbakavisa. 2.
(kuv. — tuonnemmaksi) uppskjuta*;
(siirtää) ajournera; (ratkaistavaksi)
hänskjuta*; (osoittaa) förvisa; ~ syy jnk
niskoille skjuta (vältra) skulden på ngn; ~
matkansa huomiseen uppskjuta sin resa till
i morgon; ~ kokous (toistaiseksi) ajournera
ett möte (sammanträde); ~ juttu
tuomioistuimen ratkaistavaksi hänskjuta (osoittaa
förvisa) ett mål till domstols avgörande;
täytäntöönpano voidaan — med
verkställighet kan anstå; saada asia -yksi få uppskov
med ett ärende; asia -Hin ärendet uppsköts
(tog uppskov); ~ maksuaikaa bevilja
anstånd med betalningen; lykkäävä ehto
(veto) suspensivt villkor (veto),
lylleri|tää*: (kävellä, juosta) — rulta; tulta;
vagga, -ö(inen) rult|a -an -or.
lyllyä gumpa; gunga; vrt. hyllyä,
lyly 1. (mtsh.) tjur -en; tjur|ved, -trä, -virke.
2. (suksi) skida, -kuusi tjurgran.
-muodostuma tjur|ved, -bildning, -mänty
tjurtall. -nlykkijä (run.) skidlöpare,
lymfa (biol. imuneste) lymfa, -rauhanen,
»solmuke (an.) lymfkörtel, -suoni lymfkärl,
lymy gömsle -t -n; olla —ssä vara (ligga*)
gömd (dold); gömma2 sig; (vaania) ligga* på
lur. -illä ks. 1 y ra y t ä. -loukko, -paikka
gömställe, gömsle -t -n; smygvrå -n -r. -tä
gömma2 (dölja*) sig; hålla* sig gömd i ngt
(jltk för ngt),
lynk||ata* (er. P.-Am. kansanjoukot:
panna toimeen teloitus ilman laillista tutkintaa)
lyncha, -kaus lynchning,
lynkkysuoli (an.) tjocktarm,
lynkyttää* stulta, lunka,
lynkä* (kumara, käyrä, väärä) krokig,
krum.
lypsinkiulu mjölkstäva.
lypsy mjölkning: olla’—llä mjölka; hålla på
*med mjölkningen; lähteä —Ile gå för att
mjölka, -inen (yhd.); hyvä— lehmä en god
mjölkko, -jakkara mjölkpall, -karja
mjölk-boskap. -kilpailu mjölkningstävling. -kone
mjölk(nings)maskin. -lehmä mjölkko,
-lämmin spenvarm; ~ maito spenvarm mjölk,
lypsäijminen mjölk|ande, -ning. -mätön
omjölkad, -ttää* låta mjölka, -ä mjölka,
lyriikka* (laulu-, tunnelma [runous) lyrik
-en.
lyseo lyce|um -et -er. -lainen lvceist. -nkurssi
lyceikurs. -nlehtori lyceilektor. -rakennus
lyceibyggnad.
lysoli lysol -en. -nhaju lysollukt. -pullo
lysolflaska.
lysti (j.) 1. (s.) rolighet, nöje -t -n; —ksensä
för ro skull; för sitt nöjes skull; paljonko
sellainen — maksaa? vad kostar roligheten?
se on kallista -ä det är ett dyrt nöje.
2. (a.) rolig, nöjsam, lustig, -kkyys2 rolighet;
löjlighet, skämtsamhet, tokrolighet,
-kkääs-ti roligt; komiskt, skämtsamt, tokroligt,
-käs -kkään rolig; (naurettava) komisk,
löjlig; (leikkisä) skämtsam; (hullunkurinen)
tokrolig, tokig, -ttää* roa.
lystäj|illä (j.) roa sig; förlusta sig. -ily
rolighet, förlustelse, -tä (j.) (haluta): tule, jos
sinua -ä kom, om du har lust.
lysy: ~yn, —ssä ihop, samman; hopsjunken;
lyödä —yn platta till; -ssä tillplattad,
lysähtää* sjunka* (ned); ~ kokoon falla*
(sjunka*) samman (ihop),
lyydillalainen (hist.) 1. (s.) lydier -n -. 2. (a.)
lydisk. -nen (mus.) lydisk.
lyyhistyä (lysähtää) falla*, sjunka*
(samman, ihop); (niiata) niga*,
lyyhy: istua —ssä sitta på huk; sitta
hop-kurad; vara nedhukad; häntä —ssä med
svansen mellan benen,
lyylitellä* (myt.) blota, offra,
lyyr||a 1. (mus.) lvra. 2. (täht.) L— Lyran,
-anmuo toinen lyrformig. -ikko* lyriker,
-inen lyrisk, -y lyra; ks. lyyra. -ylintu,
-ypyrstö (el. Menura superba) lyrfågel.
lyö|dä lyön 1. (iskeä) slå*; ~ rikki slå
sönder; krossa; rikki ikkuna (ulkoa) slå in
(sisästä slå ut) ett fönster; ~ hammas suusta
slå ut en tand; häntä -Hin kovasti han blev
illa slagen; ~ maahan slå (sträcka) till
marken; ~ rahat pöytään slå pengarna i bordet;
~ kortti pöytään slå (spela) ut ett kort;
~ rahaa slå (prägla) mynt, (jllk kuv. j.) slå
mynt (av ngt); kerran -tyään efter ett slag;
-mätiä päähän med (genom) ett slag i
huvudet; meidät (kyllä) -dään (voitetaan) vi
kommer nog att bli slagna, få stryk; -tävä (m.)
stryktäck. 2. (saattaa, tehdä jks): — ritariksi
(hist.) dubba till riddare; se löi (miehen)
vakavaksi det gjorde honom allvarsam; ~
leikiksi skämta bort. 3. (eril. käyttöä): kello
lyö klockan slår; hetki on -nyt stunden är
inne; ~ kättä skaka hand med ngn; ~ leikkiä
skämta; leikkiä -den under skämt; ~ laimin
försumma, uraktlåta: vrt. laimin; —
leiville (kuv.) bära (löna) sig; se ei lyö leiville
(m.) det blir man inte fet på.
lyö||mä (kellon) slag -et -; —lleen ks. 1 y ö
n-ti. (-ase tillhygge -t -n. -kello
slag-ur. -miekka slagsvärd, -paino [kel.] slaglod
-et -. -pää [vasaran] hammarban -en.
-soitin [mus.] slaginstrument.) -nti* slag
-et -; (mus.) anslag -et -; kenen lyönti?
(kort.) vem spelar ut? -nnilleen klo 9 på
slaget 9. (-väli [tkn.] slag.)
lyöpätä* (keit. kiehauttaa) förvälla2,
lyö||te* (helake) beslag -et -. -tteinen
beslagen. -ttymä (lääk., el.lääk.) ks. seur.
(-haava skavsår -et -.) -ttäytyminen
(yhteen—) samman I gaddning, -rotning.
-ttäy-tyä* slå* sig; (liittyä) sälla sig; he
-ttäy-tyivät yhteen de slog sig ihop; (pahassa
tarkoituksessa) de samman|gaddade, -rotade
sig; de rotade sig samman; ~ jnk pariin
(seuraan) slå (ge) sig i slang med ngn.
374
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
