Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - P - pihakyyhky ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pihakyyhky — piimiä
pii
►ar. -kyyhky tamduva. -maa gårdsplan -en
-er. -mies ks. talonmies, -npuoleinen
belägen åt gårdssidan, åt gården, -npuoli2
gårds|sida, -plan. -puu (läh.) vårdträd,
-rakennus byggnad inne på gården;
gårds|-byggnad, -hus. -tto* (er. mrt. navetta) fähus
-et -. (-navetta lösdriftsfähus.) -tähtimö
(Stellaria media) våtarv(e).
pihaus fräsning; väsning; ei ~lakaan inte ett
knyst, ljud.
piha veräjä gårdsgrind.
pihdit* pl tång tången tänger; (puristin)
klov|e -en -ar; ks. pihti,
pihi (j.) ks. saita, kitsas, »n u u k a»,
-nä, -seminen fräsande; väsande; pipande,
-stä (sähistä) väsa2; (käristä) fräsa2;
(soida) pipa*, -stää väsa2 (jtk med ngt);
(j. varastaa) snyta *.
pihka kåda; (hartsi) harts -et -er. -aantua*
1. (vrs.) bli kådig. 2. (yl. kuv. j. rakastua) bli
kär (jhk i ngn); (j.) kära ner sig; -aantunut,
-assa kär. -ainen kådig; (runsas ~) kådrik.
-aisuus2 kådighet. -åkerros kådlager. -amaito
(ternimaito) råmjölk. -an(juoksutus
kåd|-tappning, -löpning, -tuoksu kåddoft; doft
av kåda. -tuoksuinen kådd of tände; med
doft av kåda. -vuoto kåd|flytning, -flöde,
-fluss -en.) -apitoinen kådhaltig. -atiehyt
harts|kanal, -gång. -oittua* bli kådig; kådas,
pihlaja (ksv. Sorbus aucuparia) rönn -en -ar.
-angervo (Sorbaria sorbifolia) rönnspirea.
-haarukka rönnklyka, -inen (a.) av rönn;
rönn-, -nlehti rönnblad, -nmarja rönnbär,
(-hillo rönnbärssylt, -likööri rönnbärslikör.
-terttu rönnbärsklase.) -puu rönnträ(d).
pihtakuusi2 (ksv. Abies sibirica) pichta(gran);
sibirisk silver-, ädel|gran.
pihl ti* (haarukka) klyka; (saapas~)
stövelknekt -en -ar; -dit (tkn.) (knip)tång tången
tänger; klov|e -en -ar. -häntä (hnl.
Forficu-laria) tvestjärt, -jalka (el.) tångfot. -liike
(sot.) kniptångsrörelse. -pieli dörrpost,
-pol-vi (nen) kobent. -suu (a.) kräsen; grätten;
matgrann, -synnytys (lääk.)
tångförlossning. -sääri(nen) ks. -polvinen,
pihvi (keit.) biff -en -ar; sipuli ~ biffstek med
lök. -liha biffkött. -nuija köttklubba, -paisti
biffstek.
pii 1. (hist., kivr.) flinta. 2. (ukonkivi) kisel-n;
kvarts -en -er. 3. (haravan piikki)
räfs-pinn|e -en -ar; (kamman) tand. 4. (mat.)
pi -et -n (ti).
piian|laskare pigsvssla. -elkeet pl pigfasoner.
-palkka piglön.
pii||ase (muin.) flint|vapen, -redskap, -hana
(hist.) flintlås, -happo (kem.) kiselsyra,
-happoinen kiselsyrad. -hiekka kiselsand.
piika* (er. vanhjpign. -inhurmaaja(iv., halv.)
pigtjusare. -nen (tyttö) tös -en -er, jänta,
piikerros (kiv.) kisellager.
piiki|käs* -kkään taggig,
piiki||tellä* (lausua pislosanoja) pika. -ttely
pikande. -tön tagglös; (som är) utan taggar.
piikivi8 flintsten, flinta; kiselsten. -ase ks.
piiase. -esine flintredskap, -kirves
flintyxa. -taltta flintmejsel, -veitsi flintkniv.
piikkari (urh. /. piikkikenkä) spiksko.
piikki* 1. ks. p i s t o s a n a. 2. tagg -en -ar;
(puikko) pigg -en -ar; (hist. sot.; kuv.) pik
-en -ar; (kamman~) tand -en tänder. - e
vainen (kal.a.) tagg|fenig, (s.) -fening. -hai (el.
Acanthias vulgaris) pigghaj. -hakku
pikhacka. -kala ks. r a u t a k a 1 a. -kampela
(el. Rhombus maximus) piggvar -en -ar.
»karvainen tagghårig. -kenkä (urh.) spiksko.
-kuokka pikhacka, -laitainen taggbräddad.
-lanka taggtråd. (–aita taggtrådsstängsel.
-este [sot.] taggtrådshinder.) -lehtinen
taggbladig. -makrilli (kal.) taggmakrill,
-mies (hist. sot.) pikenerare. -naamari
(teur.) slaktmask, -nahkainen (el.
Echinodermata) tagghuding. -nen taggig;
tag-gad; (yhd.) med . . . tagg(ar); terävä~ med
vass(a) tagg(ar). -nuija (hist. sot.)
spikklubba. -parta ks. pujoparta, -putki
(ksv. Eryngium) martorn -et (-en), -päinen
med tagg(ar); taggad; (ksy.)^ spetstaggad.
-reunainen taggkantad. -sieni (orakas, ksv.
Hydnum) taggsvamp, -sika (el. Hystrix
cristata) piggsvin. -syys2 taggighet.
-tynnyri (hist. kid.) spiktunna, -äes pinnharv.
piikko* (~kangas) blaggarnsväv -en -ar.
piikuori kiselskal.
piikuus2 (j. impeys) mödom -en -ar.
piile||ksiä gömma2 (dölja*) sig; hålla* sig
gömd (dold); (pakoilla) hålla* sig undan
(för ngn), -skelijä som håller sig gömd, dold.
-skellä ks. piileksiä. -vä 1. (lääk.) ks.
piillä. 2. (pii-levä ksv. Diatomae)
kisel-alg. (-maa ks. p i i m a a.)
piili (j.) ks. nuoli, -puu ks. salava.
-pyssy ks. n u o 1 i p y s s y.
piil|lä gömma2 (dölja*) sig; (olla piilossa)
vara gömd (dold); ~ jtk gömma sig (undan)
för ngn; mitä siinä oikein -ee? vad döljer
sig däri, (mitä on) ligger därunder? siinä
-ee suuri vaara det ligger (vaanii lurar) en
stor fara däri; kyllä siinä jtk pahaa -ee där
ligger en hund begraven; -evä (lääk.) latent,
piilo gömställe -t -n; gömsle -t -n; gömma;
olla ~ssa (jssk) gömma sig, vara gömd
(salassa dold) ngnstans; vara undangömd;
~ssa (salassa) i det fördolda; mennä ~on
gömma (dölja) sig; jäädä (peittyä) ~on bli
täckt (dold, osynlig), (varjoon) komma i
skymundan; panna ~on gömma (undan);
lägga undan, -illa ks. piillä, piil es kellä,
-kuva fixeringsbild. -lasit (lääk.)
kontaktglas. -napitus smygknäppning, -paikka
gömställe, gömsle -t -n; (sopukka) skrymsle -t
-n. -pirtti (hist.) lönnpörte. -pisto (ni.)
smygsöm. -puoli rygg-, bak|sida. -rikollisuus
dold brottslighet, -silla: olla ~ leka
kurra-gömma. -sillaolo kurragömma(lek).
-tajuinen, -tajunnallinen undermedveten, - tajunta
(psyk.) undermedvetande; det
undermedvetna. -tella*, -ttaa* gömma2, (salata)
dölja* (jhk i ngt), -(tta)utua* gömma2
dölja* sig (jnnk) ngnstans.
piilu bil|a -an -or. -amaton obilad, -aminen
bilande; flankande. -kirja (hist. mer.)
bil|-attest, -brev. -kirves billa -an -or.
piilukko* (hist.) 1. flintlås. 2. (-pyssy)
flintlåsgevär,
piil utu (puus.) bila; (posketa) flanka.
piimaa kisel| grus, -jord.
piimettyä*, piimiä koagulera; ysta sig; surna:
löpna.
529
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
